Henkilöstön hyvinvointi on osa biotalouden kestävyyttä
Maailmalla puhutaan tänä päivänä yhä enemmän kestävyydestä, uusiutuvuudesta, ilmaston muutoksesta, hiilinielusta, biomateriaaleista ja kierrätettävyydestä. Olemme heränneet miettimään yhteistä kestävää tulevaisuutta. Luonnonvara-aloilla toimiville asiantuntijoille tämä ei ole yllättävää. Tämä ammattikunta, jos mikään, tietää miten toimia kestävästi ja luonnon ehdoilla.
Tässä ikuisuuden silmänräpäyksessä olemme luonnonvara-aloilla juuri nyt oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Meillä on uusiutuvuuden ratkaisuja kestävyyden haasteisiin. Lapsiamme ja tulevia sukupolvia ajatellen meillä ei ole tänä päivänä oikeutta olla passiivisia ja hukata tilaisuutta!
Maailman tuotteet ja palvelut mitataan yleensä erilaisilla tunnustetuilla tai vähemmän tunnustetuilla järjestelmillä, joihin olennaisina osina kuuluu kestävyys eri muodoissaan. Loppupeleissä luonnonvarojen uusiutuvuus on monella tavalla vastaus tämän maapallon nykyisiin ja varsinkin tulevaisuuden resurssihaasteisiin. Tässä mittaristojen, kriteereiden ja standardien toimintaympäristössä uusiutuvilla luonnonvaroilla on vahvat lähtöasetelmat. Eväspussiin tulee uutta tilalle sitä mukaa kun siitä syödään.
Olipa järjestelmä mikä tahansa, niin kestävyyden mittaristoon kuuluu kolme peruspilaria: taloudellinen, ympäristöllinen ja sosiaalinen kestävyys. Kestävyyden kokonaiskuva ratkaisee tuotteiden ja palveluiden kilpailukyvyn myös biotaloudessa, eli heikkoja lenkkejä ei saa olla. Ei yhdelläkään osa-alueella.
Teknologia, digitalisointi, robotiikka ja myös tekoäly kuuluvat luonnollisena osana myös luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tällä tavalla on vuosikymmenten aikana voitettu paljon kilpailukyvyssä metsissä ja pelloilla sekä uusiutuvan luonnon raaka-aineiden jalostuksessa.
Kaikkea ei voida kuitenkaan automatisoida ja mekanisoida, tehdä ihmistä tarpeettomaksi. Ihmisiä ja asiantuntijoita tarvitaan nyt ja jatkossakin luonnonvara-aloilla, metsissä, pelloilla, tuotannossa, rakennetussa viherympäristössä johtamaan, neuvottelemaan, tekemään ratkaisuja, viemään asioita eteenpäin, näkemään kokonaiskuvaa.
Biotalous etenee nyt vahvasti Suomessa. Ala kasvaa määrällisesti ja myös laajentuu moniin suuntiin. Tässä tilanteessa sosiaalisista kestävyyttä ei sovi unohtaa. Hyvin hoidetusta ja oikeasta henkilöstömitoituksesta pitää huolehtia paremmin myös luonnonvara-alan asiantuntijoiden keskuudessa. Alan monissa tehtävissä ja työpaikoilla ihmiset oireilevat tänä päivänä. Syynä on usein kiire, äärirajoille puristetut vastuualueet, ylimitoitetut vaatimukset ja tulostavoitteet, johtamisen ongelmat. Tämä on se yleisnäkymä, vaikka yrityskohtaisia eroja onkin. Jos meno jatkuu tällä tavalla vuosia eteenpäin, meillä on edessämme kasvava lasku henkilöstöresurssien heikosta hoidosta. Asiantuntijaresurssien alimitoituksesta tulee ikäviä ja täysin turhia kustannuksia luonnonvara-alan yrityksille ja koko yhteiskunnalle.
Biotalouden elinkeinot ovat Suomelle suurin tulevaisuuden mahdollisuus. Meidän tehtävämme on pitää huolta siitä, että myös tärkeimmästä kestävyyskriteeristä eli henkilöstöstä pidetään paremmin huolta luonnonvara-aloilla! Vasta silloin kaikki kestävyyden elementit ovat maailmanlaajuisesti kilpailukykyisellä tasolla.
Håkan Nystrand
Håkan Nystrand on METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n ja LUVA – Luonnonvarat ry:n puheenjohtaja
Takaisin