Taloudessa elpymisen merkkejä
Suomen talouden näkymät paranevat. Viimeksi OP-ryhmä esitti uudet talouskasvuarviot, joiden mukaan BKT kasvaa tänä vuonna 1,8 prosenttia ja ensi vuonna 2 prosenttia. Vastaavasti työllisyystilanne on parantunut vuoden takaisesta. Saman myönteisen arvion voi tehdä seuraamalla talousuutisia. Telakka- ja autoteollisuudella tilauskirjat ovat täynnä vuosiksi eteenpäin, rakentaminen on piristynyt ja kansalaisten luottamus omaan talouteen kohentunut. Biolaitoksia suunnitellaan eri puolille maata.
Valtio velkaantuu edelleen nopeasti. Tamän vuoden valtion talousarvio on 55 miljardia, joka sisältää 5,9 miljardia uutta velkaa. Kokonaisvelka nousee vuoden lopussa 110 miljardiin, joka on 60 prosenttia BKT:stä. Hallituksen toimet ovat kolmenlaisia. Menosäästöjä on tehty 4 miljardin edestä, kilpailukykysopimuksella parannetaan kustannuskilpailukykyä, ostovoimaa turvattiin 450 miljoonan veronkevennyksillä. Isoilla uudistuksilla kuten sote-maakuntauudistuksella haetaan ratkaisuja palvelujen turvaamiseen ja kustannuskehityksen hillintään seuraavan 10 vuoden aikana kolmella miljardilla. Erilaisilla kärkihankkeilla, joihin panostetaan 1,6 miljardia parin vuoden aikana, haetaan uutta kasvua, yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Liikenneverkon kunnostukseen käytetään noin miljardi korjausvelan kuromiseen, myös yksityistiet saavat osansa.
Muilla kärkihankkeilla kuten biotalous, yrittäjyys, osaaminen ja byrokratian purkaminen haetaan konkreettisia investointeja ja niiden esteiden purkamista.
Metsätaloutta edistetään vanhoin ja uusin konstein. Eduskunta edellytti talousarviopäätöksessä viime vuodelta käyttämättä jääneiden Kemera-varojen käyttöä tänä vuonna, tämä voidaan hoitaa lisätalousarvion kautta. Metsäkeskus sai 400 000 euroa hakemusruuhkan purkamiseen. Vapaaehtoiseen Metso- rahoitukseen suunnattiin 2 miljoonaa lisää. Metsätalous sai saman viiden prosentin yrittäjävähennyksen kuin muutkin henkilöyritykset. Metsälahjavähennyksellä avattiin pää metsätilojen siirrolle nuoremmille sukupolville. Metsän omistuksessa perikuntien osuus on lisääntynyt, samoin metsätilojen omistusten pirstaloituminen perinnönjaoissa. Nämä hidastavat puun saantia markkinoille.
Myönteisenä voi todeta myös yhteismetsien pääsyn yrittäjävähennyksen piiriin. Hallituksen tavoite lisätä puun käyttöä 15 miljoonaa kuutiota vuodessa on kova haaste koko ketjulle, metsäammattilaisille, yrittäjille ja teollisuudelle. Kotimaassa riittää puuta, koska kasvu on 104 milj. kuutiota ja aiempi käyttö vain 65 milj. kuutiota.
Maatalouden kannattavuuskriisiä helpotettiin 50 milj. euron kriisipaketilla ja tukien maksua varhennettiin jonkin verran. Yrittäjävähennys ulotettiin kaikille yrittäjille, myös maatalousyrittäjät ja metsänomistajat ovat siinä mukana. Investoineiden tilojen maksuvalmiutta kohennetaan valtion takaamilla kriisilainoilla, joissa on omat kriteerit. Eduskunta myönsi myös järjestöavustuksia, ProAgrialle 1,7 miljoonan lisäyksen talousneuvontaan ja kasvuyritysten neuvontaan sekä 4H-järjestölle 600 000 euroa lisää.
Suomalaisella ruoantuotannolla on tulevaisuutta. Nykyisestä kannattavuuskriisistä pitää päästä yli. Tässä korostuu koko ketun yhteistyö. Ilman kohtuullista kannattavuutta omavarainen tuotanto ei ole mahdollista.
Hyvää alkanutta vuotta, olemme Luvassa koko kansantaloudelle tärkeällä toimialalla.
Antti Rantakangas
Luva ry:n varapuheenjohtaja
Agrologien Liiton pj
Takaisin