Avointa keskustelua ja faktat pöytään – Öppen diskussion och fakta på bordet
Ilmastoasiat ahdistavat, unohdetaan omistusoikeus, kävellään metsänomistajien yli ja kerrotaan mitä halutaan kertoa. Metsän suuntaan on helppo huutaa, varsinkin kun metsiään hyvin hoitava hiljainen kansa ei lähde mukaan yleistämään omia käsityksiään metsien kestävästä hoidosta. Suomessa metsäasiantuntijat neuvovat asiantuntevasti metsänomistajia kaikissa asioissa, mutta metsänomistaja päättää aina omien metsiensä hoidosta. Metsäasiantuntijan työkalupakissa on kaikille eri kasvupaikoille sopivat metsänhoitomenetelmät. Metsänomistajan toiveiden mukaan mennään välillä virkistyskäyttö, suojelu ja riistanhoito edellä monissa metsissä. Pitää kuitenkin muistaa, että moni metsänomistaja hakee metsästään myös taloudellista turvaa ja tuottoa. Näin tekevät myös useat kaupungit, kunnat ja seurakunnat.
Keväällä käydään kuntavaalit ja kuumana käyvä metsäkeskustelu heijastuu myös päättäjiin, jotka ovat lobbauksen kohteena. Ristiriitainen tieto metsänhoidosta vaikeuttaa päätöksentekoa entisestään.
Metsäomaisuuden hoito ja käyttö on iso kokonaisuus, jonka pitäisi pohjautua suunnitelmallisuuteen.
Poliittisia keinoja, kuten lakeja ja kaavoitusta metsien turvaamiseksi, käytetään entistä enemmän. Noin neljänneksellä metsä- ja metsänomaiselle maalle on erilaisia käytön rajoituksia, joilla turvataan metsien monimuotoisuutta ja ihmisten tarpeita.
Polarisoituneessa metsäkeskustelussa tarvitaan nyt faktatietoista avointa keskustelua metsien kestävästä käytöstä. Tietysti voidaan spekuloida kenen arvot ja näkemykset ovat faktaa. Suomi on tässä kuitenkin maailman mallioppilas, sillä meiltä löytyy tutkittua ja dokumentoitua tietoa sadan vuoden ajalta. Huoli maamme metsien tilasta ja puuvarojen riittävyydestä johti siihen, että valtakunnan metsien inventoinnin ensimmäiset maastotyöt aloitettiin jo vuonna 1921.
Stefan Borgman
puheenjohtaja METO – Metsäalan Asiantuntijat
stefan.borgman@luva.fi, p. 040 1588 815
Öppen diskussion och fakta på bordet
Klimatfrågorna väcker ångest, äganderätten glöms, markägarna ignoreras och man berättar vad man vill berätta. Det är lätt att skylla på skogen, framförallt då de som sköter sina skogar bra, inte provoceras eller framför sina egna åsikter om uthållig skogsskötsel. I Finland ger skogsexperterna sakkunniga råd åt skogsägaren i alla ärenden, men det är alltid skogsägaren själv som besluter om skötseln av sin egen skog. I skogsexperternas verktygslåda finns alltid skogsskötselmetoder för alla olika växtplatser. Helt enligt skogsägarens önskemål är rekreation, skydd av skogar och viltvård idag en naturlig del vid planering av åtgärder i skogen. Nämnas bör dock också att många skogsägare söker ekonomisk trygghet och avkastning från sina skogar. Detta gäller också flera städer, kommuner och församlingar.
På våren är det kommunalval och då skogsdiskussionerna går heta avspeglar det sig också på beslutsfattare, som blir mål för lobbningen. Motstridiga uppgifter angående skogsskötsel försvårar beslutsfattandet ytterligare. Skötsel och användning av skogsegendom är en omfattande helhet, som borde grunda sig på planmässighet. Politiska medel som lagar och planläggning används mer och mer för att skydda skogarna. Ungefär en fjärdedel av skogsmarken och skogsliknande marker omfattas av olika begränsningar för att skydda mångfalden och människornas behov.
I den polariserade skogsdiskussionen behövs nu en öppen faktabaserad diskussion om skogarnas uthålliga användning. Man kan förstås spekulera om vems värden och argument som är faktabaserade. I detta hänseende är Finland världens modellelev. Gällande skogarna har vi nämligen inventerade och dokumenterade uppgifter från de senaste hundra åren. Oron för våra skogars tillstånd och virkesförrådets volym ledde till att riksskogstaxeringens första terränginventeringar påbörjades redan år 1921.
Stefan Borgman
ordförande METO – Skogsbranschens Experter
stefan.borgman@luva.fi, tel. +358 40 1588 815
Takaisin