VALIKKO
Haastattelussa MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin

Haastattelussa MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin

MMM, agronomi Jyrki Wallin on toiminut MTK:n toiminnanjohtajana vuoden 2020 alusta. Työuraan on mahtunut monenlaista, vaikka alun perin hän tavoittelikin täysin toisenlaista matkaa työelämässä. Halu ja kyky oppia uutta on avannut hänelle uusia ovia vaikeissakin tilanteissa, ja kyky tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa on pitänyt ne ovet avoinna.

Maatilan poika

Lapsuutensa Wallin asui maatilalla Kalannissa. Aluksi tilan tulo tuli lehmistä ja metsästä, mutta isän sairasteltua tuotantosuunta muuttui lypsykarjasta nautatalouteen, sikoihin ja edelleen mm. erikoiskasveihin.
– Tilan tuotanto oli monipuolista ja vanhemmat kävivät tilan ulkopuolella työssä. Keskustaan oli noin kahdeksan kilometrin matka. Olisin halunnut pelata jääkiekkoa, soittaa pianoa, mutta aina vastaus oli, ettei ole rahaa tai aikaa kuljettaa, ja yksin meno olisi vaarallista. Niinpä harrastin yksilöurheilua.

Kun hänelle 10-vuotiaana tuli hirveä hinku saada mikroauto, opetteli hän hitsaamaan ja teki sen itse.

– Kaikenlainen koneiden korjaus ja rakentaminen, sitä tuli tehtyä paljon. Hitsaus on edelleen se nautinnollisin harrastus minulle.

– Jälkikäteen katsoen lapsuudessani oli hyvin virikkeellinen ympäristö.

Jyrki Wallin on pienestä pitäen korjannut ja rakentanut koneita. Jo nuoruudessa opittu hitsaamisen taito on edelleen mieluisin harrastus.

 

Opintielle

Wallin kävi ala-asteen Kalannissa ja yläasteen sekä lukion Uudessakaupungissa. Lukioon hän meni kaveriporukan mukana, vaikka monelle paikkakunnan nuorelle luonnollinen valinta oli ammattikoulun jälkeinen työ Uudenkaupungin autotehtaalla.
Lukion jälkeen hän pohti mahdollisuutta kotitilan jatkamiseen.

– Totesin, että opistoon pitää mennä, joten hain Mustialaan opiskelemaan. Sinne oli vaikeaa päästä, mutta aloitin opinnot vuonna 1986. Rehtori haastatteli meidät heti ensimmäisenä päivänä ja sanoi, että ”Mene sinne Turun yliopistoon, kun olet sinnekin päässyt”. Olen aina sanonut, että ”Olen Mustialan käynyt mies” – kävin sen yhdessä päivässä.

Nokia oli perustanut professuurin fysikaalisten tieteiden koulutusohjelmaan Turun yliopistoon, vaikka oli silloin vielä ”kumisaapasfirma”. Wallin valitsi koulutusohjelmassa tietotekniikan ja elektroniikan suuntautumisvaihtoehdon.

– Opiskelin siellä lukukauden matematiikkaa, fysiikka ja kieliä, mutta totesin sitten, että se oli aivan liian teoreettista.

– Löysin maatalousteknologian ja lähdin sitä Viikkiin opiskelemaan. Se kolahti. Tiesin, että tämä on se juttu, jota haluan tehdä.

Farming in the USA

Erityisen mieleinen Wallinille oli kahdeksan kuukauden työharjoittelu Amerikassa.

– Pääsin ison tilan makuun. Oli hienoa, kun sai vastuuta isolla sikatilalla, kun isäntä sairasteli. Pääsin puimaan maissia, pakkaamaan appelsiineja ja sitten Minnesotan yliopistoon kolmeksi kuukaudeksi opiskelemaan. Ja sitten puoleksi vuodeksi Washingtonin osavaltioon 7000 hehtaarin tilalle töihin.

– Siellä pääsin ajamaan puimuria, jossa oli 30 jalan pöytä. Rutikuiva tavara ajettiin suoraan siiloihin kahdella rekalla. Koneita korjattiin ja laitettiin. Lähdin Amerikkaan keväällä -88 ja palasin syksyllä -89. Se oli lopulta huima 1,5 vuoden keikka.

Wallinin Helsingin yliopiston aikainen harjoittelu Amerikassa oli mieluisaa aikaa. Harjoittelu venyi lopulta 1,5 vuoden mittaiseksi.

 

Mies jonka Valmet menetti

Amerikasta palattuaan Wallin palasi maatalousteknologian opintojen pariin, joista hän todella nautti. Oheen hän otti sivuaineina markkinointia ja kasvinviljelytiedettä, hieman neuvontaoppia, sekä muuta pientä.

– Sitten pääsin erikoisharjoitteluun Valmetille Tourulan tehtaille Jyväskylään. Olin salaisella tuotekehitysosastolla, jossa oli toistasataa ihmistä työssä. Teimme ensimmäisiä automaatiojärjestelmiä traktoreihin. Se oli aivan huimaa. Olin vakuuttunut, että tänne haluan tulla töihin.

– Sain sieltä Gradun aiheen traktorin automaatiojärjestelmistä. Suitian koetilalla sitten testailin traktorin automaattista kontrollijärjestelmää, joka kytkee mm. automaattisesti tasauspyörästön lukon, nelivedon ja vaihtaa pikavaihteita.

Wallin on välillä leikitellyt sillä, että siitä se suomalaisen traktorin nousu alkoi.

– Oli itselleni selvä juttu, että sinne lähden valmistuttuani tekemään maailman parhaita traktoreita.
Hän valmistui yliopistosta keväällä 1992.

– Soitin Valmetille tullakseni töihin, mutta Suomi oli syöksynyt syvään lamaan. Tuotekehityksestä oli supistettu rajusti. Se paikka jäi haaveeksi.

Leningrad cowboy

Laman aikaan Wallin teki lomituskeikkoja, töitä kotitilalla ja mm. teki naapurille rakennuspiirustukset. Tunne siitä, että osaaminen vanhenee nopeasti, sai hänet etsimään jotain uutta.

– Löysin lehdestä ilmoituksen maatalouspainotteisesta venäjän kielen kurssista Virolahden Harjun maatalous- ja puutarhaoppilaitoksessa. Lähdin tälle viiden kuukauden intensiivikurssille kevääksi 1993.

Kurssilla oli venäläinen opettaja ja sisäoppilaitosmeininki. Venäjää opiskeltiin enemmän kuin lukion pitkän kielen oppimäärä.

– Sen jälkeen alkoi aurinko paistamaan risukasaan. Venäjän markkina oli mielenkiintoinen ja tarjolla oli hyviä tehtäviä. Pääsin parissa haastattelussa kakkoseksi todella osaavien konkarien joukossa. Totesin, että nyt olen tehnyt jotain oikein.


Wallin oli Valmetin tuotekehityksessä harjoittelussa ja näki sen toiveammatikseen. Lama kuitenkin muutti maatalousteknologin uran suunnan.

 

Ensimmäinen työpaikka, jonka Wallin sai, oli maatalouslehtorin työ rajan toisella puolella Aunuksen maatalousoppilaitoksessa.

– Olin jo lähdössä sinne. Ajattelin ottavani venäjän kielen haltuun. Silloin MTK:n Varsinais-Suomen puheenjohtaja Juha Nevavuori soitti minulle, että heillä on sijaisuus avautumassa. Hän puhui minut käymään liiton toimistolla Turussa.

Wallinin harjoittelutilalla Minnesotassa yksi perheenjäsenistä oli taitava koruseppä, joka teki veitsiä, ja oli myös tehnyt Wallinille korvakorun. Hetken pohdittuaan hän otti sen pois ennen haastattelua.

– Sain vuoden järjestöagronomin sijaisen pestin MTK Varsinais-Suomeen. Tein edunvalvontaa, olin mm. viljavaliokunnan sihteerinä, avomaankurkku- ja varhaisperunatoimikunnassa.

Myöhemmin hän kysyi olisiko saanut pestin korvakoru korvassa. Vastaus oli kielteinen.

– Maatalouspolitiikka ja -edunvalvonta oli muuta kuin olin suunnitellut. Kapinoin mielessäni, sillä tiesin olevani hyvä teknologi.

Suomi liittyy EU:hun

– Maailma meni uusiksi, kun Brysselistä liiton toimistolle alkoi tulla yhä tiheämmin fakseja todennäköisen EU-jäsenyyden lähestyessä. Päätin alkaa opiskella EU-asioita ja oppimishalua riitti. Tiesin tehneeni jotain oikein, kun pitämäni luennon jälkeen jäsen kävi kiittämässä siitä.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitossa avautui puutarha-asiamiehen sijaisuus vuonna 1994, johon Markku Suojanen pyysi Wallinia. Kun tämä vuoden määräaikainen pesti oli päättymässä, soitti Uudenmaan Maataloustuottajain Liiton puheenjohtaja Juha Heikkilä, että he tarvitsevat uuden toiminnanjohtajan edellisen eläköityessä. Wallinia pyydettiin työhön kentän ja keskusliiton kokemuksen vuoksi.

– Sitten MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä soitti syksyllä 1997, että järjestöpäällikön paikka on vapautumassa. Tätä pestiä hoidin kuuden vuoden ajan.

– Sinä aikana jäsenkunta kanavoi EU-jäsenyyden aikaansaamaa tuskaa meille edunvalvojille. Järjestimme monenlaista tapahtumaa, joista suurin oli huippukokouksen aikana pidetty mielenosoitus.

MTK ja SLC sopivat mielenosoituksen järjestelyistä ja se suunniteltiin yhdessä poliisin kanssa.

– Lopputulos oli, että sain 20 päiväsakkoa ja SLC:n toiminnanjohtaja Tage Ginström kymmenen päiväsakkoa tuoreen kokoontumislain rikkomisesta. Olimme yhteyshenkilöitä, meidät tuomittiin, eikä järjestäjää.

Mielenosoituksessa Wallin sai oppia julkisuuteen. Ihmiset auttoivat ja kolehteja kerättiin päiväsakkoihin. Kaiken sen jälkeen hän olisi valmis tekemään saman uudelleen.

– Lohdutti, kun jäsenet viestivät, että teimme tärkeää työtä. Kun ihmisillä on liian kova paine, järjestön vastuulla on järjestää jotain, etteivät ihmiset pahassa olossaan tekisi jotain harkitsematonta.

Suomen liittymisellä EU:hun oli merkittäviä vaikutuksia maataloudelle ja MTK järjesti lukuisia tapahtumia, joissa jäsenet pääsivät purkamaan tuskaansa.

 

Agronomiliittoon

– Vaimoni Päivi sanoi minulle, että Agronomiliiton toiminnanjohtajan paikka on avoinna. Hän totesi, että jos haluaisin tehdä urallani vielä jotain muuta, niin kannattaisi varmaan hakea. En ollut miettinyt asiaa, sillä minulla oli mielenkiintoinen työ. Hain lopulta paikkaa ja löysin itseni työmarkkinajärjestöstä.

Toiminnanjohtajan työ oli hyvin monipuolista. Pesti venyi lopulta 16-vuoden mittaiseksi.

– Olihan se hienoa aikaa. Toimin kolmen säätiön asiamiehenä ja kehitimme Agronomiliitto-yhteisön sijoitustoimintaa. Toimin YTN:n hallituksessa, JUKOn toimielimissä, Akavan hallituksessa jäsenenä ja varapuheenjohtajana sekä työvaliokunnassa. Oli Kikyt ja pääministeritapaamiset. Ajoimme jäsenten asiaa liittorajojen yli.

– Edunvalvonta on haastavaa. Välillä pitää kertoa tiukasti ja suoraan mikä on pielessä, mutta kun toimimme yhteiskunnassa, niin yhteistyökyky ratkaisee lopulta paljon.

Työstä 60–70 prosenttia oli maaseutuelinkeinojen puolesta puhumista.

– Kun menin ensimmäistä kertaa Akavan hallituksen kokouksiin, muistan edelleen ne keskustelut, kun osa liittojohtajista halusi poistaa budjettikirjasta maaseutuelinkeinot. Pääsin kertomaan heille EU-rahoituksesta ja luomaan uskoa maaseutuelinkeinoihin.

Vaikuttamistyön tuloksena Akava teki ruoan kasvuohjelman, missä kerrottiin tarvittavasta koulutuksesta, tutkimuksesta ja mm. ruokaviennin mahdollisuuksista.

– Sain luovuttaa Akavan Ruokaohjelma -aloitteen silloiselle maa- ja metsätalousministeri Orpolle. Mutta merkittävintä oli, että keskustelun henki Akavassa muuttui, ja ruoasta puhuttiin sen jälkeen positiivisesti.

Wallinin muistelee lämmöllä myös Agronomiliiton, Agrologien Liiton, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n ja Metsänhoitajaliiton yhteisiä kannanottoja ja vaikuttamistyötä hallitusohjelmiin.


Wallin oli rakentamassa Akavan Ruokaohjelma-aloitetta, missä kerrottiin alan koulutus- ja tutkimustarpeista ja sekä mm. ruokaviennin mahdollisuuksista.

 

MTK:n toiminnanjohtajaksi

– Koska MTK:ssa tehdään yhteiskunnallista vaikuttamista, vaakakupissani painoivat uskoakseni yhteiskunnalliset verkostot sekä laaja osaaminen, ja minut valittiin toiminnanjohtajaksi Antti Sahin eläköidyttyä.

– Keskusliitossa on 90 työntekijää ja johdan operatiivista puolta. Jäsenjärjestöinä on 14 maataloustuottajainliittoa, yli 50 metsänhoitoyhdistystä ja jäseniä vajaat 300 000. Tämä on isoa järjestötoimintaa ja keskusliitolla on paljon tehtävää.
Hän ehti työskennellä toiminnanjohtajana kaksi kuukautta, kun korona alkoi. Siitä huolimatta yksi ensimmäisistä töistä oli organisaatiouudistus.

– Valmistelin luottamusjohdolle näkemyksiäni, sparrasimme niitä yhdessä. Osallistin ja sitoutin koko henkilöstön työhön ja piirsimme yhdessä organisaatiokaavioita. YT-neuvottelut pidettiin syksyllä 2021 ja uusi organisaatio aloitti vuoden 2022 alussa.

– Organisaation tekeminen rakentuu henkilöstön varaan. Minulle ykkösasia on työntekijöiden hyvinvointi, mihin sain oppia työmarkkinajärjestössä työskennellessäni. Haluamme olla Suomen paras työpaikka.

– Ihmisten lisäksi on pidettävä huoli siitä, että järjestöllisesti suuria asioita viedään vauhdilla eteenpäin.

Vahvaa asiantuntijuutta tarvitaan

– Suomesta pitää löytyä yhä terävämpää asiantuntijuutta, jotta pärjäämme kansainvälisellä kentällä. Yhteisen kansallisen näkemyksen rakentaminen on tärkeää, eikä se ei ole vain poliitikkojen asia. Ennakkovaikuttaminen on ensisijaista, ja tarvitsemme kumppaneita.

– MTK:ssa odotamme vastuullisia parlamenttivaaleja ja uutta komissiota, joka kokoonpanoltaan poikkeaa vallassa olevan toimintatavasta. Kilpailukyky tulisi saada mukaan keskusteluun.

Wallinin mielestä jokaisen asiantuntijan tulisi mennä syvälle omaan substanssiin, mutta samalla ymmärtää maailmanmenoa, ja ennen kaikkea hankkia uutta tietoa.

– Ei maailma ole loppumassa mihinkään. Joka päivä pitäisi uutta oppia, jotta pärjätään, kuten joku ”entinen maatalousteknologi” urallaan.

– Jos olet oikeasti kova asiantuntija, kerro se myös muille. Kannustan omien havaintojen ja näkemysten esilletuomiseen. Vaikka some-maailma on välillä rankka, niin meillä on todella hyviä ja usein parhaita asiantuntijoita, joilla on hyvää faktaa kerrottavanaan.

Wallin kannustaa asiantuntijoita kertomaan osaamisestaan myös muille. Vahva asiantuntija ymmärtää konkretiaa, hänellä on faktat on hallussa, eikä hän epäröi oppia joka päivä uutta.

 

Onnen rakennusaineet

Wallin tunnustaa, että on onnellisimmillaan kotitilallaan Kalannissa, kun pääsee fyysisesti suorittamaan ja toteuttamaan itseään.

– Voin siellä metsäpalstan tai peltolohkon laidalla ihmetellä, että ”mitä ne komissiossa ihan oikeasti haluaisivat, että minun pitäisi muuttaa?”.

– Haluan olla fiksu metsänomistaja, jonka metsät ovat hyvässä kunnossa. Monimuotoisuus on tärkeää ja ilmastonmuutoksen otan vakavasti. Peltopuolella tärkeintä on tuottaa ruokaa. Substanssi avautuu paljon paremmin, kun näkee konkretiaa.

 

Teksti: Tiina Eklund  Kuva: MTK

 

Jyrki Wallin

  • Syntynyt 1966 (57 vuotta). Kotoisin maatilalta Kalannista (v. 1993 alkaen Uusikaupunki)
  • Koulutus: MMM, agronomi, Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta 1987–1992
  • Ura: järjestöagronomin sijainen MTK Varsinais-Suomi 1993–1994, MTK:n puutarha-asiamiehen sijaisuus 1994-, Uudenmaan Maataloustuottajain Liiton toiminnanjohtaja 1995-, MTK:n järjestöpäällikkö 1997-, Agronomiliiton toiminnanjohtaja 2004- ja MTK:n toiminnanjohtaja 1.1.2020 alkaen
  • Luottamustoimia: Akavan hallituksen jäsen 2009–2019 ja varapuheenjohtaja 2014–2019, Suomen maatalousmuseosäätiö SARKA hallintoneuvoston puheenjohtaja 2014-, Työtehoseura TTS hallituksen jäsen 2002- ja varapuheenjohtaja 2012-.
  • Perhe: vaimo ja kolme lasta
  • Harrastukset: oman maatilan hoito, koneiden korjaus ja erityisesti hitsaaminen

 

Takaisin