Hyvä tietää vuosilomasta

YLEISTÄ TOIMIHENKILÖIDEN VUOSILOMASTA

Alla on vuosilomalain (18.3.2005/162) keskeisiä kohtia sekä käsitteitä. Jos työsuhteessasi noudatetaan jotain työehtosopimusta (tes), on syytä tiedostaa myös sen sisältö liittyen vuosilomaan, koska mm. lomaraha on tes:iin perustuva.

Tarkista myös työehtosopimuksesta vuosilomaa käsittelevät kohdat. Sopimukset löytyvät mm. Meton kotisivuilta kohdasta:
www.luva.fi/metsaasiantuntijat/tyoehtosopimukset

Käsitteitä

• lomanmääräytymisvuosi on 1.4. – 31.3. välinen 12 kuukauden ajanjakso
• täysi lomanmääräytymiskuukausi: työntekijä on työssä vähintään 14 päivää tai sopimuksen mukaan vähintään 35 tuntia kuukaudessa
• lomakausi on 2.5. – 30.9.
• talvilomakausi on 1.10. – 30.4.
• lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka
• lomakorvaus on työsuhteen päättyessä maksettava korvaus ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä lomasta
• lomaraha on TES: iin perustuva 50 % lisäkorvaus loma-ajalta

1. Vuosiloman antaminen

Vuosiloma annetaan pääsääntöisesti yhdenjaksoisena työnantajan määräämänä ajankohtana (vuosilomalaki 20 §). Työnantajan on kuultava työntekijöiden toiveita loman ajankohdasta niin kuin yhteistoiminnassa on sovittu tai muuten työpaikan käytännön mukaisesti sekä mahdollisuuksien mukaan myös toteutettava ne (22 §).

Loman ajankohdasta on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen loman alkamista (23 §).

2. Vuosiloman säästäminen

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia 18 päivää ylittävän vuosiloman osan säästämisestä seuraaville vuosille (27 §). Vuosiloman säästämisestä on sovittava työnantajan kuullessa työntekijöiden toiveita loman ajankohdasta. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että 18 päivää vuosilomasta on pidettävä lomakaudella ja siitä vähintään 12 päivää yhdenjaksoisena. Säästettävän osan pitämisen ajankohdasta on hyvä sopia samalla kun säästämisestä sovitaan ja niiden pitämisestä on syytä laatia suunnitelma.

3. Vuosilomakirjanpito

Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän vuosilomista ja säästövapaista sekä vuosilomalain perusteella määräytyvistä palkoista ja korvauksista. Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruus ja niiden määräytymisen perusteet (vuosilomalaki 29 §). Työsuojeluviranomaiset (AVI) tekevät tarkastuksia pääsääntöisesti vuosilomakirjanpidon perusteella.

LOMALLA SAIRASTAMISEN JA PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄN MUUTOKSET 2016

Vuosiloman siirtämiseen vuosilomalla sairastumisen vuoksi on kuuden päivän omavastuu. Lisäksi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan aikana vuosilomaa kertyy enintään kuudelta kuukaudelta. Lait tulivat voimaan 1.4.2016 alkaen.

Kuuden päivän omavastuu lomalla sairastamiselle

Työntekijän tullessa työkyvyttömäksi vuosiloman jo alettua, hänellä on pyynnöstä oikeus saada siirrettyä kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät saa kuitenkaan vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

Käytännössä omavastuusäännös koskee siis työntekijöitä, joilla on oikeus yli neljän viikon eli 24 päivän vuosilomaan. Jos työntekijälle on siis kertynyt enintään neljän viikon eli 24 arkipäivän vuosiloma, hänelle ei tule lainkaan omavastuupäiviä. Jos hänelle on kertynyt yli 24 mutta alle 30 päivää lomapäivää, omavastuupäiviä voivat ola 24 lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät.

Jos kertynyttä lomaa on viisi viikkoa eli 30 lomapäivää, voi omavastuuaika olla enintään kuusi päivää.

Kuuden päivän omavastuun soveltamista arvioidaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta kertyneen vuosilomaoikeuden perusteella. Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijä saa kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa 24 päivän loman työkyvyttömyydestään huolimatta.

Omavastuupäivät voivat kertyä kesäloman aikana, talviloman aikana, tai ne voivat kertyä myös yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Työntekijä voi olla työkyvytön esimerkiksi neljän lomapäivän ajan kesälomallaan ja kahden lomapäivän ajan talvilomallaan. Jos hän on vielä sen jälkeen työkyvytön talvilomapäiviensä aikana, hän voi siirtää nämä kuusi päivää ylittävät lomapäivät.

Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Tämä rajoitus koskee myös työkyvyttömyyttä vuosiloman alkaessa.

Laki on ennallaan niissä tilanteissa, joissa työntekijä sairastuu jo ennen lomaa tai samanaikaisesti loman alkaessa. Tällöin työntekijällä on oikeus siirtää ne lomapäivät, jolloin hän on lomallaan työkyvytön.

Perhevapaalta kertyvä loma vähentynyt

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta kertyvää vuosilomaoikeutta on myös rajattu. Vuosilomaa kerryttävää työssäolonveroista aikaa on enintään 156 arkipäivää (noin kuusi kuukautta) äitiys- ja vanhempainvapaasta ja vastaavasti isyys- ja vanhempainvapaasta. Samalla sairausvakuutuslain säännöstä työnantajan oikeudesta korvauksiin vuosilomakustannuksista (lomapalkka/-korvaus) on täsmennetty. Työnantajalla on oikeus korvauksiin vain siltä osin, kuin vuosiloman kertyminen on perustunut vuosilomalakiin.

Uutta lakia sovelletaan niihin äitiys- ja vanhempainvapaapäiviin tai vastaavasti isyys- ja vanhempainvapaapäiviin, jotka pidetään lain voimaantulon jälkeen. Lisäksi edellytyksenä on, että kyseisen lapsen hoitamiseksi pidetty ensimmäinen perhevapaajakso pidetään 1.4.2016 tai sen jälkeen.

Rentouttavaa loma-aikaa kaikille toivottaen!

Erkki Eteläaho
Neuvottelupäällikkö
METO – Metsäalan Asiantuntijat ry
p. 0400 63 62 61