Lyhytkurssi EU:n metsäpolitiikkaan

Mitkä EU:n metsiin vaikuttavat ohjelmat Sinun tulisi tietää? Entä miten vaikuttaa EU:ssa? Metsäasiantuntija Brysselistä opastaa meidät EU:n metsäasioiden saloihin. Lotta Heikkonen (MMM) työskentelee neljän Pohjoismaan metsänomistajien edustajana Brysselissä vastuullaan metsä- ja ilmastoteemat. Hän opastaa meitä asiantuntevasti EU:n metsäasioiden saloihin.

 

Green Deal

Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin johtaman Euroopan Komission (2019-2024) vihreä kasvustrategia eli ”sateenvarjo”, jonka teemojen mukaan kaikki toiminta tehdään. Esimerkiksi kun tehdään sektorikohtaisia lakialoitteita, komissio peilaa sitä Green Dealiin tarkastaakseen, onko toiminta strategian mukaista.

Kasvustrategia tavoittelee mm. resurssitehokkuutta kiertotalouteen siirtymisellä, ”ennallistamalla” biologinen monimuotoisuus, vähentämällä saastumista ja että EU olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

– On huolestuttavaa , ettei biotalous ei ole Green Dealissa selkeästi näkyvissä. Samaan aikaan halutaan kasvua ja uusia innovaatioita, pitkäikäisiä puutuotteita ja metsien kasvavia hiilinieluja. Toisaalta kestävyyden osoittamiseksi vaaditaan entistä enemmän todisteita ja näyttöä, Heikkonen kertoo.

Green Dealin ”sateenvarjon alla” ovat mm. EU:n metsästrategia ja ilmastopaketti, johon kuuluvat mm. LULUCF ja REDII/RED III.

 

Ilmastopaketti

Aiemmin oli tavoitteena, että kasvihuonekaasupäästöt EU:ssa alenevat 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, nyt EU:n uusi tavoite on 55 prosenttia. Komissio ehdottaa sitovaa tavoitetta eli uutta ilmastolakia, jolla EU:n kasvihuonekaasupäästöt saadaan vähenemään nopeammin. Nollataso on tarkoitus saavuttaa vuonna 2050.

– Tavoite on vahvistaa ilmastonmuutokseen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä toimenpiteitä, mihin metsien hiilinielujen vahvistaminen liittyy. Metsien vertailutasolaskelmat ovat olleet teknisiä laskelmia, kun taas meidän näkökulmastamme olisi tärkeää miettiä biologista hiilensidontaa tai korjauksia jo oleviin laskelmiin. Laskennallisen keskustelun sijaan olisi selkeämpää, jos keskityttäisiin metsienhoitotoimenpiteisiin, jolla hiilinielua voitaisiin kasvattaa ja edistettäisiin metsien käyttöä.

– Ristiriitaista on, että halutaan uusiutuvia tuotteita ja puutuotteita, mutta ei haluta, että metsiä hakattaisiin. Ollaan kiristämässä erilaisia kestävyyskriteereitä metsien hoidolle ja käytölle. Pohjoismaissa on paljon metsiä ja pitkä kokemus metsien hoidosta. Olemme saaneet hiilivarastot ja nielut kasvamaan, kun taas muissa maissa on keskitytty muihin teollisuuden aloihin. Fossiilisten polttoaineiden ja materiaalien käytön lopettaminen tulisi olla etusijalla, muistuttaa Heikkonen.

 

LULUCF, REDII ja RED III

LULUCF -asetus määrittelee laskentasäännöt sille, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsänhoidon nielut ja päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa kaudella 2021–2030.

REDII on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi uusiutuvista lähteistä peräisi olevan energiankäytön edistämiseksi, jonka pitäisi tulla voimaan heinäkuun alussa. Uusiutuvan energian osuus tulisi olla vähintään 32 prosenttia vuonna 2030. REDII toimeenpano on pahasti kesken eri jäsenmaissa ja maaliskuussa tuli komissiolta direktiivin paljon tiukempi toimeenpano-ohje. Nyt REDII muokataan ilmastolakiin paremmin sopivaksi REDIII:ksi ja uusiutuvan energian tavoite nostetaan 55 prosenttiin/uusiutuvan energian käytön tavoitetta nostetaan.

– Uudistus tulee sisältämään metsäbiomassan kestävyyteen liittyviä muokkauksia. Tässä on tärkeää varmistaa, etteivät uusiutuvan energian kestävyyskriteerit aiheuta haittaa metsien hoidolle ja käytölle muihin tarkoituksiin.

– On hyvä, että nostetaan uusiutuvan energian käytön tavoitteita ja annetaan lisäohjeita, miten lämmitysjärjestelmin voidaan käyttää uusiutuvaa energiaa. Mutta olen huolissani siitä, että uusiutuvan energiankäytön kestävyyskriteerit aiheuttavat metsien hoidolle ja käytölle rajoitteita. Onko tulossa jokin työkalu, joka määrittää metsien hoitoa ja mahdollisesti aiheuttaa haittoja metsätalouteen? REDII metsäbiomassan kestävyyskriteerit oli kehitetty niin, että ne soveltuvat mihin tahansa puun loppukäyttöön. REDIII:ssa voidaan menettää tämä alkuperäinen ajatus.

– Kun REDII:n toimeenpano viivästyy, aiheuttaa se epäselvyyttä mm. investointeihin, kun toimija ei voi tietää riittääkö raaka-ainetta ja lasketaanko esimerkiksi metsähakkeella tuotettu energia kestäväksi. Brysselissä halutaan nyt aurinko, tuuli ja vetyenergiaa, vaikka haja-asutusalueilla bioenergia on hyvä ratkaisu. Ei nähdä, että on olemassa monenlaisia erilaisia energianlähteitä. Tässä tehtävänäni on kertoa hyvistä käytänteistä ja metsänhoidosta, jota Suomessa tehdään ja valottaa sitä osana koko yhteiskuntaa. Tähän viestintään kaipaan esimerkkejä, kertoo Heikkonen.

 

Kestävän rahoituksen taksonomia

Mekanismi, jolla yrityksen rahoituksen saatavuus tai hinta sidotaan siihen, miten ilmastomyönteinen investointi on. Taksonomiassa (luokittelu) kerrotaan, millaisilla ehdoilla eri taloudellisia toimintoja voidaan kutsua kestäviksi sijoitustuotteiksi jatkossa. Komissio julkisti esityksensä taksonomiasta 21.4. Arvioinnissa painavat erityisesti ilmaston muutoksen hillinnän ja sopeutuminen kriteerit sekä ympäristövaikutukset. Aurinko- ja tuulivoima on lueteltu parhaiksi rahoituskohteiksi. Bioenergian rahoitus saattaa vaikeutua jatkossa, sen tuleva kohtelu luokittelussa on epäselvä. Uudistus halutaan voimaan vuoden 2022 alusta.

Suomalaisista MEP:istä suuri osa vaatii muutosta metsätalouden kestävyyskriteereihin, koska heidän mukaansa ne olisivat askel kohti EU:n yhteistä metsäpolitiikkaa. Taksonomiaehdotuksen mukaan kestävä metsätalous tarkoittaisi sitä, että vähintään 13 hehtaarin tiloille tulisi tarkastelu- ja raportointivelvollisuus 30 vuoden aikajänteellä. EU:n ehdotukset voivat johtaa nykyisen metsätalouden rajaamiseen kestävien taloudellisten toimintojen luokittelun eli taksonomian ulkopuolelle.

 

EU:n metsästrategia

– Neuvosto eli jäsenmaat ovat suositelleet komissiolta uuden metsästrategian tekemisestä. Edellinen loppui vuoteen 2020 ja nyt olisi hyvä tilaisuus nostaa ilmastonäkökulma tulisi paremmin esille Green Dealiä ajatellen. MEP Petri Sarvamaan johdolla tehty parlamentin raportti kannustaa myös kokonaiskestävyyttä tukevan metsästrategian laatimiseen. Metsästrategiasta on ollut kaksi kuulemista: tiekartta ja kyselylomake. Näiden perusteella komissio tekee sisältöä uuteen strategiaan, joka pitäisi julkaista heinäkuussa.

– Nyt on paras aika tehdä vaikuttamistyötä komission virkamiehiin, komissaareihin ja heidän kabinetteihinsa. Yksi aloite on kolmen miljardin puun istuttaminen, jonka toteuttaminen pohdituttaa. Tässä meillä Pohjoismaissa olisi tietotaitoa jakaa muille. Lisäksi tulisi ennallistaa ja suojella metsiä. Voi olla, että biodiversiteettistrategiasta tulee osia uuteen metsästrategiaan.

– Meille Suomessa on tärkeää, miten metsät sopeutuvat ilmastonmuutokseen ja metsänomistajien metsäomaisuuden arvo säilyy,sekä millaista puumateriaalia teollisuus saa tulevaisuudessa käyttöönsä. Metsien ekologista kestävyyttä eli monimuotoisuutta unohtamatta tai kilpailukykyistä metsäelinkeinoa. Metsäsektori osaa katsoa pitkälle tulevaisuuteen, koska nyt tehtävät päätökset näkyvät vasta myöhemmin, kun taas muussa taloudellisessa toiminnassa ajatellaan usein kvartaaleittain.

 

Metsäasiantuntijoilla vaikuttamisen paikka

– Metsäsektorin näkökulmasta on huolestuttavaa, että biotalous ei ole Green Dealissa selkeästi näkyvillä. Samaan aikaan halutaan kasvua ja uusia innovaatioita, pitkäikäisiä puutuotteita ja metsien kasvavia hiilinieluja. Toisaalta kestävyyden osoittamiseksi vaaditaan entistä enemmän todisteita ja näyttöä.

– Suomalainen metsäammattilainen ja metsänomistaja voi jakaa tietoa hyvistä käytänteistä ja ratkaisuista EU-tasolle sähköpostilla: MEP:eille, komissioon, komissaareille ja heidän avustajilleen sekä Brysselissä toimiville organisaatioille.

– Minulta pyydetään usein esimerkkejä ja todisteita hyvistä toimintatavoista, joita otan vastaan mielelläni. Twitterissä kannattaa tägätä, kun on kokeiltu ilmastoystävällistä metsänhoitoa. Kannattaa jakaa tietoa suomeksi ja englanniksi. Erityisesti englanniksi, koska suomen kielellä yleisö on aika pieni, toteaa Heikkonen.

 

 

Henkilökuva:

MMM Lotta Heikkonen, Forest Policy Advicer at Nordic Family Forestry (NSF)

Heikkonen työskentelee neljän pohjoismaisen metsänomistajajärjestön edustajana Brysselissä vastuullaan metsä- ja ilmastoteemat. Hän tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan metsänomistajajärjestö CEPF:n kanssa (Confederation of European Forest Owners).

 

Teksti: Tiina Eklund     Kuva: Lotta Heikkonen