VALIKKO
MEP Elsi Katainen vastaa

MEP Elsi Katainen vastaa

Miten CAP-uudistus etenee? Miten saadaan turvattua kotimaisen alkutuotannon omavaraisuus? Europarlamentaarikko Elsi Kataisen tiivis haastattelu julkaistiin Luonnon Varassa -lehdessä 2/2020 ja koko haastattelun voit lukea tästä.

CAP-uudistuksen valmistelu on haastattelua tehtäessä kesken parlamentissa.

– CAP-uudistuksen aikataulu on tällä hetkellä se, että parlamentin sisäisiä neuvotteluja on pyritty jatkamaan koronakriisinkin aikana, tosin rajoituksin. Parlamentin kannan muodostava täysistuntoäänestys on suunniteltu lokakuulle. Tämän jälkeen alkaisivat parlamentin, komission ja jäsenmaiden väliset niin sanotut kolmikantaneuvottelut, joissa lopullinen CAP-lainsäädäntö muodostetaan. Näistä neuvotteluista ennustetaan pitkiä, kertoo Elsi Katainen.

Komission alkuperäisessä lakiesityksessä on suomalaisten viljelijöiden kannalta muutamia ongelmallisia kohtia.

– Näihin saimme parlamentin maatalousvaliokunnassa suhteellisen hyviä korjauksia viime kauden lopulla, huhtikuussa 2019.

Suomalaisittain tärkeitä nostoja maatalousvaliokunnan kannasta Katainen luettelee useita:

  • Saimme läpi merkittäviä joustoja tukien ehdollisuuteen, kuten järkevöitettyä turvemaiden suojelua koskevia vaatimuksia sekä läpi myös joustoja vaatimukseen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä eli paljaan maan kielto, jonka toteuttaminen olisi pohjoisissa oloissa lähes mahdotonta.
  • Nostimme komission esittämää uutta tukikattoa 60 000 eurosta 100 000 euroon, joka ei ratkaise täysin tukikatosta Suomessa syntyvä ongelmia, eli sitä, että se osuu Suomessa tavallisiin perhetiloihin. Mutta on parannus komission hankalaan ehdotukseen.
  • Luonnonhaittakorvaus säilyi II pilarissa sekä
  • maaseudun kehittämisen tukea olisi mahdollista myöntää laajemmin maaseutujen elinvoiman vahvistamiseksi eli tuen piirissä on maatalousyritysten lisäksi yrityksiä, joilla ei suoraa kytköstä maatalouden harjoittamiseen. Komission pohjaesitys maaseutujen kehittämisestä oli varsin kapeakatseinen.
  • Vaadimme lisäksi jatkoa Suomelle hyvin tärkeään poikkeukseen, joka sallii maksaa muita jäsenmaita korkeampaa määrää vapaaehtoisia tuotantoon sidottuja tukia. Tätä komissio ei esittänyt.
  • Toinen tärkeä asia oli, että yhteisen markkinajärjestelyasetuksen alla oleva ns. 141-tuen eli Etelä-Suomen kansalliselle tuelle valiokunta vaati jatkoa. Tätä ei myöskään komission esityksessä ollut.

 

(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)


MEP Elsi Katainen on toiminut kansanedustajana yhdentoista vuoden ajan Savo-Karjalan vaalipiiristä.

 

CAP-neuvottelut avattiin uudelleen

Toukokuun eurovaaleissa 2019 yli puolet parlamentin mepeistä vaihtui, minkä takia CAP-neuvottelut ja valiokunnan jo äänestetty kanta päätettiin avata uudelleen.

– Neuvotteluja käydään nyt käyttäen pohjana tätä kevään 2019 kantaa. Neuvottelupöydällä ovat jälleen CAP:in vihreä arkkitehtuuri eli ympäristöehdollisuuden kriteerit, tukien allokoinnit, ympäristöjärjestelmien muotoillut ja prosenttitasot sekä myös luonnonhaittakorvaus ja vapaaehtoiset tuotantoon sidotut tuet. On ratkaisevan tärkeää, että näissä keskusteluissa pidetään yllä Suomen ruoantuotannon puolta, Elsi Katainen sanoo.

Päätöksenteon etenemistä jarruttaa maatalousvaliokunnan yhteinen toimivalta ympäristövaliokunnan kanssa useissa CAP-artikloissa.

– Yhteisen muotoilun saavuttaminen on haastavaa, kun näkemykset valiokuntien välillä eroavat erityisesti ympäristöasioissa. Mielestäni on tärkeää, että maatalous ja ympäristö ovat uudistuksessa tasapainossa, mutta ympäristötoimien pitää olla viljelijöille realistisia toteuttaa. Lainsäädännöstä on tehtävä sellainen, että se kannustaa viljelijöitä ympäristön varjeluun ennemmin kuin rankaisee.

Maatalousvaliokunnan pääneuvottelija

CAP-uudistuksen viivästymisestä johtuen komissio antoi ehdotuksensa maatalouspolitiikan siirtymäajan lainsäädännöksi 31.10.2019. Elsi Katainen valittiin maatalousvaliokunnassa raportoijaksi eli toisin sanoen parlamentin pääneuvottelijaksi.

– Huhtikuun 28. päivä maatalousvaliokunta äänesti yksimielisesti neuvottelemani kannan puolesta, jonka pääviesti kiteytettynä on, että jatketaan samoilla nykysäännöillä seuraavat kaksi vuotta, jotta sen jälkeen voimme siirtyä uuden ohjelmakauden säädöksiin. Annoimme täystyrmäyksen maatalouden rahoitusleikkauksille ja linjasimme, että niiden toteutuessa jäsenmailla on oltava mahdollisuus myöntää kansallista lisärahoitusta, mikä on tärkeä viesti Suomeen. Suurin työ piti tehdä sen eteen, että komission poistama Suomelle tärkeä niin sanottu 141-tuki eli Etelä-Suomen kansallinen tuki saatiin maatalousvaliokunnan kantaan mukaan, Katainen kertoo.

Hän on pääneuvottelijana koostanut yhdessä muiden poliittisten ryhmien neuvottelijoiden kanssa maatalousvaliokunnan kannan, joka sinetöidään täysistunnossa.

– Asetuksen lopullinen sisältö hiotaan tältä pohjalta yhdessä komission ja jäsenmaiden kanssa kolmikantaneuvotteluissa eli trilogeissa, joissa johdan puhetta parlamentin puolesta. Kolmikantaneuvottelut on määrä käydä tämän kevään ja kesän aikana.

Koronapandemian takia komission täytyy päivittää sen aiempaa esitystä EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021-2027, jonka julkistamista tällä hetkellä odotetaan.

– Komissio esitti ensimmäisen ehdotuksen monivuotiseksi rahoituskehykseksi 04/2018, mikä huomioi Brexitin aiheuttaman aukon EU-budjettiin. Jäsenmaiden päämiehistä koostuva Eurooppa-neuvosto ei ole kuitenkaan päässyt sopuun paketista. Nyt yllättävän kriisin seurauksena komission paine muuttaa esitystä on kasvanut entisestään. Tässä paketissa tullaan myös päättämään maatalousbudjetin koko ja mitä todennäköisimmin arvioimaan se uudelleen, kertoo Elsi Katainen.

 

(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)

Koulutukseltaan MEP Elsi Katainen Agrologi AMK ja ammatillisten aineiden opettaja. Aiemman työuran hän on tehnyt mm. luonnonvara-alan opettajana sekä maataloushallinnon ja maaseudun kehittämisen tehtävissä.

 

Mitä turvata kotimainen ja EU:n tasoisen alkutuotannon omavaraisuus?

Kataisen mukaan yksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kulmakivistä on se, että sääntöjen tulee olla tasapainossa rakenteiltaan ja luonnonolosuhteiltaan hyvin erilaisten jäsenmaiden kesken.
– Koronakriisin aikana on nähty, kuinka jäsenmaat helposti ottavat ohjat omiin käsiinsä kriisin sattuessa ja EU:n yhteiset koordinoidut toimet jäävät taka-alalle. Meidän on turvattava kotimainen ruoantuotanto koko Euroopan alueella, jokaisessa jäsenmaassa, vaikka elämmekin yhteisillä sisämarkkinoilla, joilla tavarat ja palvelut liikkuvat vapaasti. Tämä on huoltovarmuuskysymys, Katainen sanoo.

Hän näkee, että kannattava maatalous on turvattava niin EU:n kuin jäsenmaiden tasolla.

– Tuottajien elintasosta tulee pitää huolta ja nuoria kannustaa erilaisin toimin mukaan. Esimerkiksi komissio on ehdottanut, että uudella ohjelmakaudella kaksi prosenttia suorista tuista korvamerkittäisiin nuorille viljelijöille. Suomessa tilanne on ikärakenteen osalta kohtalaisen hyvä ja meiltä löytyykin Euroopan nuorimman viljelijät. Minusta on tärkeää, että nuoriin viljelijöihin panostetaan, Katainen toteaa.

Hän näkee myös, että tuottajan asemaa on parannettava elintarvikeketjussa.

– Epäreiluja kauppatapoja on kitkettävä, missä Suomi on näyttänytkin esimerkkiä tekemällä vahvan elintarvikemarkkinalain, jolle reilu vuosi sitten valmistunut EU-direktiivi antoi selkänojan. Olen sitä mieltä, että EU:ssa on jatkettava lainsäädäntötyötä kohti yhä reilumpaa ruokaketjua, mihin valmisteilla oleva Pellolta Pöytään -strategia antaa hyvän mahdollisuuden.

– Meidän tulee myös tehdä työtä sen eteen, että kuluttajat arvostavat ja ostavat kotimaista ruokaa. Kotimaisen ruoan kysyntä lisää nuorten uskoa tulevaisuuteen ja innostusta ryhtyä viljelijäksi, kun heidän toimeentulonsa turvataan ja kannattavuudesta pidetään huolta.

Koronan tuomat haasteet maataloudelle

MEP Kataisen mukaan korona sai Euroopan ja koko maailman nopeasti polvilleen.

– Kukaan ei uskonut, että maailma voi muuttua näin nopeasti. Pulaa kausityöntekijöistä on kaikkialla Euroopassa. Etelä- ja Keski-Euroopassa ensimmäiset sadot esimerkiksi vihanneksista korjataan jo toukokuussa, joten työvoiman tarve on akuuttia. Meillä Suomessa, MTK, Suomen kylät ja ProAgria ovat tehneet esimerkillisiä toimia ”työtä Suomesta”-ohjelman parissa. Ministeriö on myös tehnyt hyvää työtä kausityöntekijöiden saamiseksi Ukrainasta. Suomen erityispiirre on se, että meille tulee paljon kausityöntekijöitä EU:n ulkopuolelta, kun Etelä- ja Keski-Euroopassa kausityöntekijöitä saapuu mm. itäisistä EU-maista, Katainen kertoo.

Hän näkee, että koronan seuraukset tulevat olemaan pitkät, mutta eivät pelkästään negatiiviset.

– Haluan uskoa, että esimerkiksi kotimaisen ruoan, ruokaturvan ja huoltovarmuuden arvostus tulee lisääntymään tämän kriisin seurauksena. On mahdollista, että ruoan omavaraisuusaste nousee ja paikalliset tuotantoketjut vahvistuvat, mikä on totta kai hyvä asia kotimaiselle tuotannolle. Toisaalta vaikutukset voivat olla negatiivisia ruokaviennille, jos kansantaloudet kääntyvät sisäänpäin ja maailmankauppa hiipuu, Katainen pohtii.

Koronan vaikutukset näkyvät myös poliittisten prosessien hidastumisena ja kasaantumisena.

– Parlamentin arki on kuitenkin hieman kankean alun jälkeen alkanut pyörimään kohtuullisen hyvin myös etäyhteyksin. Kun korona lopulta hellittää, tulee kiire saada EU-komission aloitteet käsiteltyä.

 

(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)

– Runsas kuukausi sitten teimme sukupolvenvaihdoksen Pielavedellä sijaitsevalla lypsykarjatilallamme, jota jatkaa nyt keväällä agrologiksi valmistuva poikamme, europarlamentaarikko Elsi Katainen kertoo.

 

Green Deal – Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Green Deal on EU:n uusi ilmasto-, ympäristö- ja kasvuohjelma, joka on alkaneen kauden merkittävin poliittinen avaus.

– Sen avulla pyritään saattamaan Eurooppa ensimmäisenä mantereena maailmassa hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Green Deal tarkoittaa sekä uutta EU-lainsäädäntöä, että usean nykyisen direktiivin ja asetuksen päivittämistä lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Tilanne ei sinällään ole uusi, sillä unionissa on tehty energia-, maatalous ja rahoitussääntelyä ennenkin, mutta nyt ensimmäistä kertaa nämä kaikki sidotaan vahvasti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja päästöjen vähentämiseen, kertoo Katainen.

– Suomen metsätalouden kannalta on ratkaisevaa, että ilmastopolitiikassa jokainen jäsenmaa sitoutetaan tavoitteisiin ja että keskitytään fossiilisten polttoaineiden alasajoon. Muuten on vaarana, että teollisuuden päästöjä kompensoidaan hiilinieluja kasvattamalla, mistä on merkkejä EU-komission ilmastolakia käsittelevässä esityksessä.

Katainen näkee, että tämä olisi Suomelle mahdoton yhtälö, että muun Euroopan päästöt olisivat meidän metsiemme harteilla.

– Green Dealin myötä päivitykseen tulevat myös metsien ja maankäytön hiilinielulaskentaa säätelevä LULUCF-asetus sekä uusiutuvan energian direktiivi, joissa kestävä metsänhoito ja metsäbiomassan kestävyys pitää jatkossakin tunnustaa, hän sanoo.

Green Dealiin kuuluu myös tässä kuussa julkaistava Pellolta pöytään -strategia.

– Sen tavoitteena on luoda raamit ruokaketjun kokonaisvaltaiselle uudistukselle. Strategiassa tullaan asettamaan tavoitteita niin kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käytön vähentämiselle kuin eläinten hyvinvointiin ja luomualalle sekä tarkastellaan kuljetusketjun toimivuutta, kestävyyttä ja läpinäkyvyyttä.

Muita luonnonvara-alan ihmisille mielenkiintoisia aiheita?

MEP Elsi Katainen työskentelee maatalousvaliokunnan lisäksi liikenne- ja matkailuvaliokunnassa (TRAN).

– Siellä meidän huolenamme on erityisesti kuljetus- ja matkailusektorilla nähty hurja syöksy koronarajoitusten takia. Matkailun ennakoidaan Suomessa tänä vuonna tippuvan 60-70%. Sektori toipuu kriisistä kenties hitaimmin ja on erittäin tärkeää, että nämä alat ovat EU:n tulevan elpymisstrategian kärjessä.

– Pidemmällä aikavälillä näen, että maaseutu- ja luontomatkailu voivat saada kotimaassa uutta nostetta, kun matkailijat etsivät turvallisia ja väljiä matkakohteita läheltään kaukaisten turismikeskusten sijasta, Katainen sanoo.

Näiden akuuttien kysymysten lisäksi Green Dealin myötä kiristyvät päästötavoitteet tulevat
vaikuttamaan vahvasti liikennevaliokunnan työhön.

– Komissiolla on kovat odotukset varsinkin lento- ja maatieliikenteen päästövähennyksiin. Tässä pitää tietysti suomalaisittain huomioida meidän pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen tuomat haasteet.

– Liikenneverkkojen kehittämisessä EU:ssa painopiste on rahoituksen osalta suuntautumassa entistä vahvemmin raiteille. Suomessa kuitenkin teollisuus tarvitsee myös hyvää maantieinfraa nyt ja tulevaisuudessa, Elsi Katainen muistuttaa.

————————–
MEP Elsi Katainen

MEP Elsi Katainen on toisen kauden Euroopan parlamentin jäsen. Hän työskentelee maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa sen varapuheenjohtajana sekä liikennevaliokunnassa.

Hän on toiminut kansanedustajana yhdentoista vuoden ajan Savo-Karjalan vaalipiiristä.

Perheeseen kuuluu mies ja kaksi aikuista lasta. Koulutukseltaan hän on Agrologi AMK ja ammatillisten aineiden opettaja. Aiemman työuran hän on tehnyt mm. luonnonvara-alan opettajana sekä maataloushallinnon ja maaseudun kehittämisen tehtävissä.

 

Haastattelu on tehty 8.5.2020 Luonnon Varassa lehteen 2/2020. Tutustu näköislehteen tästä.

Teksti: Tiina Eklund    Kuvat: Elsi Katainen

 

Takaisin