MEP Nils Torvalds vastaa

Mitä ajankohtaista metsäasioissa on meneillään Euroopan parlamentissa? Entä mitä vaikutuksia eri strategioilla on suomalaisiin metsiin?

MEP Nils Torvaldsin mukaan tällä hetkellä Euroopan parlamentissa keskustellaan monista metsään liittyvistä asioista ja monta strategiaa ja asiakokonaisuutta on työn alla.

–  EU:n nykyisen metsästrategian toimenpideohjelmaa loppuu tänä vuonna ja uusi strategia on tekeillä. Toukokuussa Euroopan komissio julkaisi Luonnon monimuotoisuutta koskevan strategian, joka ulottuu vuodelle 2030, myös tässä strategiassa paneudutaan vahvasti metsiin ja nimenomaan niiden suojelemiseen, kertoo Torvalds.

Torvaldsin mielestä olennaisinta metsäasioita käsiteltäessä Euroopan unionissa on muistuttaa, että metsät ovat kansallisen päätösvallan alaista kompetenssia.

– Olen huomannut sekä komission että muiden maiden edustajien suunnalta tulevan sellaista viestiä, että metsät tulisi viedä yhä enenevässä määrin EU:n kompetenssin alaisuuteen. Tästä en ole heidän kanssaan samaa mieltä. Meidän tulee Suomessa jatkossakin voida päättää omista metsistämme ja panostaa kestävään metsänhoitoon.

Torvalds muistuttaa, että luonnon monimuotoisuudesta keskusteltaessa on huomioitava, miten luonnon ikä vaikuttaa.

– Meidän luontomme täällä Pohjoismaissa on huomattavasti nuorempi kuin luonto esimerkiksi Etelä-Euroopassa, jääkaudesta johtuen. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän luontomme on monimuotoisempi kuin niissä maissa missä jääkautta ei ollut.

Metsävaikuttaja

Nils Torvaldsin mukaan metsäasiat ovat olleet agendalla koko hänen meppiaikansa.

– Jo ihan alussa metsäkysymykset olivat tulehtuneita ja poliittisesti ideologisoituneita. Melkein poikkeuksetta ihmisten vakaumukset ja mielipiteet mitä tulee metsiin ovat olleet lukkiutuneet, jopa sellaisissa maissa, joissa metsillä ei edes ole suurta merkitystä yhteiskunnalle, hän kertoo.

– Moni meistä suomalaisista on varttunut isovanhempiemme luona, jotka jäivät maalle asumaan sotien jälkeen. Meillä on hyvin henkilökohtainen ja emotionaalinen suhde metsään. Metsästä saamme marjat ja sienet talveksi, saunavihdat juhannukseksi, joulukuuset jouluksi ja puita hellaan. Metsät ovat osa meidän suomalaisten arkea, josta saamme monta hyödykettä. Me olemme niin sanottuja metsäsuomalaisia ja se voidaan todeta ylpeydellä.

Torvals näkee, että muissa Euroopan maissa suhde metsiin on hyvin erilainen. Toisille metsät ovat kuin John Bauerin idylliset piirustukset ja toisille taas kuin Grimmin veljesten pelottavasta metsämaailmasta.

– Nämä erilaiset käsitykset metsästä eri Euroopan maissa on vaatinut monta keskustelua ja perusteellista pohdintaa kollegoitteni kesken, jotta paremmin ymmärtäisimme toisiamme. Se ei aina ole ollut helppoa!

Hän nostaa ajankohtaisen esimerkin metsäsuomalaisista puheen ollen.

– Tämän keväisen koronakriisin aikana, mitä suomalaiset tekivät, kun meidän piti pitää toisiimme fyysistä etäisyyttä? Me lähdimme metsään. Metsäpolut ja eri ulkoilu- ja vaellusreitit olivat täynnä ihmisiä. Me haimme metsästä raikasta ilmaa ja rauhallista ilmapiiriä huoliamme hälventämään.

LULUCF, land use, land change and forestry, tarkoittaa Euroopan unionin maankäytön, maankäytön muutosten ja metsien ilmastovaikutusten suhteen.

– Tämän asiakokonaisuuden kanssa olen työskennellyt tiiviisti, sillä toimin ryhmämme raportoijana muutama vuosi sitten. LULUCF on tulossa uudelleen arvioitavaksi vuonna 2021 ja kaikki viittaa siihen, että työ tulee silloin olemaan haasteellista, Torvalds sanoo.

Katseet kohdistuvat Suomeen

Entä millaista metsäkeskustelua EU:ssa on odotettavissa tulevaisuudessa?

– Mitä lähemmäksi vuotta 2050 ja ilmaston neutraalisuustavoitetta pääsemme, sen kiivaammaksi keskustelu äityy. Monella maalla ei ole sitä hiilinielua, jota he tarvitsisivat. Siksi moni maa jo valaa ahneita katseita Suomen metsiä kohti. Boreaalinen metsä ilmenee suurena hiilinieluna heidän silmissään.

– Suomi, Ruotsi ja Viro ovat systemaattisesti hoitaneet metsiään ja kestävä metsänhoito on ollut meille sekä taloudellisesti kannattavaa mutta näemme sen myös ilmaston kannalta tärkeäksi. Joten jatkakaamme kestävän metsänhoidon menetelmällä tulevaisuudessakin, Torvalds sanoo.

Hän peräänkuuluttaa lainsäädäntöä, joka laukaisisi kaikissa maissa suuren innon metsän istutukseen.

– Tarvitsemme nimenomaan monipuolisia metsiä, eli sekametsää. Kaupunkeihin meidän tulisi luoda isot puistot, jotka niin paljon kuin mahdollista muistuttaisivat luonnollisia metsiä. Maatalousmaista tulisi myös rikkaampia pitkäjuuristen puiden kera.

Hänen mielestään metsistä ja ilmastosta puhuttaessa on pystyttävä katsomaan kauas, ajateltava vuosikymmenissä eikä vuosissa.

– Metsänomistajan on katsottava metsäänsä tulevien sukupolvien silmin. Lyhytjänteisellä ajattelutavalla voi olla kohtalokkaat seuraukset, hän sanoo.

Suomi on pieni EU-maa. Mistä löydämme yhteistyökumppaneita asioittemme edistämiseen?

– Lyhyt ja ytimekäs vastaus: Kaikkialta! On tärkeää luoda luottamusta yli rajojen. Tässäkin suhteessa lisäarvoa tuo se seikka, että on istunut parlamentissa enemmän kuin yhden kauden, sanoo europarlamentaarikko Nils Torvalds.

MEP Nils Torvalds

Nils Torvalds on kolmannen kauden jäsen Euroopan parlamentissa, RKP – Renew Europe.

Torvalds on varsinainen jäsen ympäristövaliokunnassa ja budjettivaliokunnassa sekä teollisuusvaliokunnan varajäsen. Hän toimii myös ympäristövaliokunnan koordinaattorina omassa poliittisessa ryhmässään.

Torvalds on aina ollut kiinnostunut politiikasta ja jo 14 – vuotiaana hän osallistui ensimmäisiin poliittisiin kokouksiin mm. RKP-nuorten vuosikokoukseen. Kiivaan 60 – luvun aikana hän osallistui Ylioppilastalon valloitukseen vuonna 1968. Lopulta Nils päätyi kuitenkin journalismin maailmaan, josta hän työskenneltyään uutispäällikkönä ja ulkomaan kirjeenvaihtajana Moskovassa ja Washingtonissa palasi politiikkaan vuonna 2008.

Politiikan lisäksi Torvalds on myös kirjailija ja on julkaissut Venäjää, maailmanpolitiikkaa, talouskriisiä ja veroja käsitteleviä kirjoja. Metsä ja metsänhoitoon liittyvät kysymykset ovat erityisen lähellä hänen sydäntään ja niihin asioihin liittyen riittää työtä myös tällä hetkellä Euroopan parlamentissa.

Perheeseen kuuluu vaimo ja viisi aikuista lasta, lisäksi Nilsillä on kuusi lastenlasta.

 

Teksti: Tiina Eklund

Takaisin