Ministeri Jari Leppä vastaa – Suomi on maailmalla kokoaan suurempi

Suomella on käsissään kaikki vastuullisuuden valttikortit rakentaa runsaista luonnonvaroistamme ja puhtaista raaka-aineistamme globaalit kilpailuvaltit.

– Maatalouden ja viljelijöiden tehtävänä on tuottaa ruokaa. Kannattavuus ja kestävyys kulkevat käsi kädessä. Viljelijä ei voi olla vihreä, jos tili on punaisella. Siksi näen, että työ maatalouden kannattavuuden eteen on myös työtä ilmastokestävän maatalouden eteen, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Hänen mukaansa kestävyys on myös tärkeä kilpailutekijä ja viesti kuluttajille. Maatalouden hän uskoo olevan ilmastonmuutoksen torjunnassa ratkaisujen ala.

– Lähtökohtana meillä on hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta 2035.  Maatalouden ilmastotoimiin iso vaikuttava tekijä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuminen. Siinä ilmastotoimiin tulee vahva painotus, sillä jopa 40 prosenttia CAP:n rahoituksesta on ilmastosidonnaista.

– Suomella on tässä hyvät lähtökohdat, sillä meillä viljelijöistä 90 %:a on jo vapaaehtoisten ympäristösopimusten piirissä.

Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen hän näkee ykkösasiaksi. Lisäksi maa- ja metsätaloudessa eli maankäyttösektorilla tavoitteena on vahvistaa hiilinieluja.

– Lähtökohtana on, että päästövähennyksiä on tehtävä alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti sekä kustannustehokkaasti, Leppä sanoo.

Käytännön ilmastotoimet maataloudessa

 

MMM:ssä on käynnistetty laaja maankäyttösektorin ilmasto-ohjelma, joka kattaa toimenpiteitä maataloudessa, metsätaloudessa ja muussa maankäytössä. Sen tavoitteena on vahvistaa hiilinieluja, lisätä hiilensidontaa ja vähentää maaperäpäästöjä.

– On muistettava, että maataloudessa syntyy aina jonkin verran päästöjä, jotka liittyvät ruoantuotannon prosesseihin. Hiiltä sekä sitoutuu että vapautuu. Mutta viljelijöillä on ilmastotyössä myös ässä hihassaan, nimittäin peltomaan hiilensidonta. Maa- ja metsätalous ovat siitä poikkeukselliset elinkeinot, että niissä myös sidotaan hiiltä. Mikään muu elinkeino ei sitä tee, muistuttaa Leppä.

– Merkittävin tekijä on maaperä. Meillä on oikeastaan kaksi tärkeää tehtävää: lisätä kivennäismaiden hiilensidontaa, ja hillitä turvemailla hiilen vapautumista. Tämä tarkoittaa käytännössä mm. erilaisia viljelymenetelmiä, kasvipeitteisyyttä ja vesitalouden tasapainon hallintaa.

Lepän mukaan tässä onnistumiseksi Suomessa tarvitaan tutkimusta.

– Tiedämme paljon enemmän siitä, mitä tapahtuu maan päällä, kuin siitä, mitä tapahtuu maan alla. Tätä voisi kutsua ilmastotiedon mustaksi aukoksi, sillä arviot peltomaiden hiilensidontapotentitaalista liikkuvat 0-10 miljoonan CO2-tonnin välillä! Siksi olemme panostamassa voimakkaasti tutkimukseen. Ensi vuonna maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmassa osoitetaan 10 miljoonaa euroa nimenomaan tutkimukseen, Leppä kertoo.

Valtavat mahdollisuudet maatalouden ilmastotoimissa ministeri näkee biokaasussa. Sillä on mahdollisuus sekä vähentää päästöjä että lisätä tuloja tiloille.

– Silloin kun päästöjen vähentäminen on samalla kannattavaa liiketoimintaa, ollaan ratkaisujen ytimessä. Biokaasussa tärkeää on lisätä sekä tarjontaa että kysyntää. Esimerkiksi tutkijat arvioivat juuri, että biokaasun jakeluvelvoite on suurin yksittäinen liikenteen päästövähennystoimi. Olennaista on saada sekä maatilamittakaavan että suurempia biokaasun jalostuslaitoksia.

– Voimme olla ylpeitä kotimaisesta ruoantuotannostamme. Se tuottaa kestävästi ruokaa meille ja muille. Ja ilmastonmuutoksen torjunnassa maatalous ja koko luonnonvara-ala on ratkaisujen ala! Leppä muistuttaa.

CAP vihertyy

 

– EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rakentaminen on kuin talon rakentamista. Kun Eurooppa-neuvosto heinäkuun huippukokouksessaan päätti rahoituskehyksistä, valettiin talolle perusta. Nyt neuvostossa päätetty yleisnäkemys eli neuvottelukanta on tuonut talon rakennuksen harjakaisvaiheeseen. Tuleva trilogivaihe, jossa kolme EU:n valtaa pitävää toimielintä eli komissio, parlamentti ja neuvosto neuvottelevat keskenään, rakennetaan talolle seinät. Lopuksi kansallisilla strategiasuunnitelmilla sisustetaan koti oman näköiseksi, kuvaa Leppä CAP-päätöksentekoa.

CAP:n keskeisimpiin elementteihin kuuluvat uusi toimeenpanomalli ja vahvennettu ympäristö- ja ilmastokokonaisuus. Uusi toimeenpanomalli antaa jäsenmaille enemmän päätäntävaltaa toteuttaa omiin olosuhteisiin sopivia toimia.

– Ympäristö- ja ilmastokokonaisuuteen kuuluu vahvennettu ehdollisuus eli ympäristö- ja ilmastotoimien perustaso, joka pitää täyttää ylipäätään saadakseen tukia. Tämä järjestelmä korvaa nykyiset täydentävät ehdot ja viherryttämistuen. Uutena elementtinä mukaan kuuluu myös pakollinen suorien tukien ekojärjestelmä.

Byrokratiaa pyritään myös vähentämään ja tästä esimerkkinä on eläinten rekisteröinti- ja tunnistamisvaatimusten poistaminen ehdollisuudesta. Leppä haluaa kuitenkin tähdentää, että kyseessä on vasta neuvoston kanta ja joka tapauksessa vaatimukset ovat edelleen eläinpalkkioiden ehtona, mutta silti todennäköisesti odotettua yksinkertaistamista on tiedossa.

– Ympäristö- ja ilmastotoimien lisäksi mukana niin neuvoston kuin parlamentinkin kannoissa on paljon muutakin tärkeää, kuten se, että tuotantosidonnaisten tukia voidaan jatkaa nykytasolla ja meillä on mahdollisuus maksaa Etelä-Suomen tukea jatkossakin, Leppä kertoo.

Tuottajan asema ruokajärjestelmässä vahvistuu

 

Hallitus uudistaa elintarvikemarkkinalakia, joka antaa järeät keinot tasapainottaa ruokajärjestelmän neuvotteluasemia. Lain yksi keskeisin tavoite on vahvistaa tuottajan asemaa ruokajärjestelmässä.

– Elintarvikemarkkinalaki kieltää muun muassa liian pitkät maksuajat, tilausten viime hetken peruutukset, sopimusehtojen yksipuoliset muutokset, myyntiin liittymättömät maksut, kaupalliset kostotoimet sekä liikesalaisuuksien laittoman käytön, kertoo ministeri Leppä.

Lailla vähennetään esimerkiksi tuottajien ja pienten elintarvikeyritysten liiketoiminnan riskejä tukien niiden kannattavuutta. Hyviä kauppatapoja edistämällä vahvistetaan myös markkinoiden tervettä toimintaa ja koko alkutuotannon kilpailukykyä.

– Valvontaviranomaisena jatkaa Ruokaviraston yhteydessä toimiva elintarvikemarkkinavaltuutettu, joka voi antaa huomautuksen, julkisen varoituksen, kieltää menettelyn jatkamisen sekä voi hakea markkinaoikeudelta seuraamusmaksujen määräämistä, Leppä sanoo.

Työ Yhteisessä ruokapöydässä jatkuu

 

– Hallitusohjelman mukainen ”Yhteinen ruokapöytä” kokoaa koko ruokajärjestelmän järeät asiantuntijat yhteisen pöydän ääreen. Tulevaisuuslähtöisen foorumin tavoitteena on mm. määrittää ruokaketjun tulevaisuuskuva, joka vahvistettiin kesällä.

Tulevaisuuskuvasta edetään kohti strategista tahtotilaa ja sen jälkeen kohti konkreettisia toimenpiteitä

-Pidän keskustelua yhteisessä ruokapöydässä oleellisen tärkeänä, sillä meidän yhteinen tavoitteemme on kasvattaa koko ruokajärjestelmän arvonlisää siten, että kaikki hyötyvät siitä, ministeri Leppä toteaa.

Elävä maaseutu ja monipaikkaisuus

 

– Korona on viimeistään osoittanut hajautetun yhteiskunnan ja monipaikkaisen elämän mahdollisuudet. Näihin meidän tulee Suomessa satsata, myös kotimaan matkailu – erityisesti luontomatkailu – mukaan lukien, Leppä sanoo.

Hän näkee, että monipaikkainen elämä on ”uusi normaali” ja infran sekä palveluiden kehittämisen tulee pysyä tämän muutoksen perässä. Erityisesti hän tulisi kiinnittää huomioita toimiviin laajakaistayhteyksiin.

– Yhtenä tärkeänä maaseudun palveluita ja elinvoimaa ylläpitävänä tekijänä nostan kyläkauppatuen. Nyt saimme sille jatkoa ja tuplasimme myös siihen käytettävät rahat, joten jatkossa yhä useampi kyläkauppa saa hakea kyläkauppa-avustusta.

Ministerin mukaan ”Suomen kestävän kasvun ohjelmalla” tullaan laittamaan toimeen laajakaistahankkeita. Lisäksi biokaasun koko potentiaali halutaan valjastaa niin ympäristön kuin maaseudun ja maatilayrittäjien taloudelliseksi hyväksi.

– Luonnonvara-alalla voidaan tehdä monia asioita yhtä aikaa. Sitoa hiiltä ja pitää talouden pyöriä pyörimässä, Leppä muistuttaa.

Metsäsektorin rahoitus

 

Syksyn budjettiriihessä neuvoteltiin ensi vuoden talousarvioista, mutta samalla myös EU:n elpymisvälineen varojen käytön painotuksista.

– Keskeinen viesti riihestä oli, että nyt on vielä elvytyksen aika. Ihmiset tarvitsevat työtä, yritykset tukea ja terveydenhuolto resursseja.

Metsäsektorin osalta MMM:n budjettiin ei tullut yllätyksiä. Erityisesti maankäyttösektorin ilmastokokonaisuuteen eli samalla kansallisen metsästrategian hankkeisiin on rahoitusta saatavilla.

– Kemera-rahoitusta suunnataan uuden kannustejärjestelmän tietojärjestelmien suunnitteluun ja rakentamiseen. Lisäksi monimuotoisuuden hoitoon ja suojeluun ohjataan METSO-ohjelmalle kaivattuja lisäresursseja, kertoo ministeri.

EU:n elpymis- ja varautumisvälineen (ns. RRF:n) hyödyntämiseen on metsäsektorilla paljon mahdollisuuksia.

– Ne on otettava tehokkaaseen käyttöön eri hallinaloilla. Varojen suuntaamisesta alustava kansallinen suunnitelma on jo tehty. Päätöksiä tehdään ensi vuoden osalta ensimmäisessä lisätalousarvioissa, muutoin kehysmenettelyssä ja vuosien 2022-23 talousarvioissa. Varat on maksettava vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla.

– Maa ja metsätalousministeriö tulee olemaan aktiivisesti mukana elpymisvälineen käytön suunnittelussa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa, kertoo Leppä.

Kansallinen metsästrategia ja hallitusohjelma

 

Ministeri Leppä näkee, että metsäsektori voi tarjota paljon kestäviä ratkaisuja elvytykseen.

– Metsäala pitää, ikävistä uutisista huolimatta, talouttamme pyörimässä. Kansallisen metsästrategian kirkkaana tavoitteena on vahvistaa metsäalan kokonaiskestävyyttä. Poliittisten päätösten ja lainsäädännön tulee pitkäjänteisellä työllä huolehtia metsäalan yritysten uudistumisen ja kasvun edellytyksistä.

Lepän mukaan sen tulee myös edesauttaa metsiin perustuvan monipuolisen liiketoiminnan kasvua, johon sisältyvät myös palvelut ja luonnontuoteala.

– Jalostusarvon kasvattamiseen tulee pyrkiä jatkuvasti. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä ja innovatiivinen käyttö tuo ratkaisuja myös ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Hallitusohjelman mukaisesti maa- ja metsätaloudessa vähennetään kasvihuonekaasujen päästöjä ja lisätään hiilinieluja ja -varastoja. Tähän tarvitaan ministerin mukaan metsien hoidosta, kasvukyvystä ja terveydestä huolehtimista.

– Ensimmäinen kasvukykyyn ja hiilen sidontaan vaikuttava konkreettinen toimi on jo voimaan saatettu entistä laajempi tuki metsien tuhkalannoitukseen. Hiilen sidontaa voidaan lisätä myös metsäpinta-alaa kasvattamalla. Tarkoitus on, että vuodesta 2021 lähtien maanomistajat voisivat saada tietyin ehdoin tukea joutokäytössä olevien alueiden metsitykseen. Tukiehtoja koskeva asetus on parhaillaan valmisteilla, kertoo Leppä.

Nykyistä kannustejärjestelmää eli Kemeraa on tarkoitus jatkaa vuoden 2023 loppuun asti. Eli siihen asti, kunnes valtiontukia koskeva EU-lainsäädäntö ja siihen perustuva kansallinen lainsäädäntö valmistuvat.

– Näin uusi kannustejärjestelmä, Metka, ehditään saada valmiiksi, eikä katkoksia tukiin tule.

Monimuotoisuuden turvaaminen on vahvasti mukana metsätalouden kannustejärjestelmän uudistamistyössä. Kannustimilla vaikutetaan myös suometsien hoitoon sekä luontolaatuun.

– Hyvä ja ajantasainen paikkatieto on olennaista paitsi koko metsäalan ja myös monimuotoisuuden ja vesiensuojelun kannalta. Hallitusohjelmassa on merkittäviä satsauksia suojeluun ja monimuotoisuuden turvaamiseen. Metsästrategiassa korostetaan aktiivisten luonnonhoitotoimien lisäämistä ja vapaaehtoisuuteen perustuvan METSO-ohjelman toteuttamista ja laajentamista.

Myös EU-tasolla on paljon metsiä koskevaa asiaa työn alla. EU:n biodiversiteettistrategia ja EU:n metsästrategia sekä ilmastokysymykset ovat tärkeitä.

– Suomi pitää tiukasti kiinni kansallisesta päätäntävallasta metsäasioissa. Taloudellisen toiminnan, asumisen ja elämisen tulee olla mahdollista koko unionin alueella ja omaisuuden suojaa tulee kunnioittaa, muistuttaa ministeri Leppä.

Uutta tietoa metsänomistajista

 

Metsänomistaja 2020 -tutkimus tuo esiin metsänomistajien tavoitteita, asenteita ja toimintatapoja sekä esimerkiksi tyytyväisyyttä palveluihin.

– Metsänomistajilla on monia tavoitteita, joita he painottavat kukin tavallaan. Yksi merkille pantava havainto on, että metsänomistajille metsän tuoma taloudellinen tuotto ja turva on entistäkin merkittävämpi.

Ministeri näkee, että Metsänomistaja 2020 -tutkimus rakentaa ajantasaista kuvaa nykyisistä metsänomistajistamme.

– Samalla se auttaa meitä katsomaan selkeämmin kohti tulevaa. Mitä paremmin päätöksentekijät tunnetaan, sitä paremmin voidaan heidän tarpeisiinsa vastata.

Joutomaiden metsitystuki 2021

 

– Metsitystuen tavoitteena on vahvistaa hiilinieluja ja lisätä metsämaata. Tuki kannustaa maanomistajia istuttamaan joutoalueista uutta metsää. Tuen ulkopuolelle on rajattu aktiivisen ruoantuotannon, maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät avoimet alueet, kertoo Leppä.

Metsitystukea myönnetään joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsittämiseen.

– Aktiivisessa viljelyssä olevia peltoja ei ole tarkoitus metsittää, joten tuen saamisen ehtona olisi, että peltoala ei ole saanut maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen.

Metsitystuen tavoitteena on lisätä hiilinieluja ja -varastoja ja vähentää maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjä.

– Esimerkiksi turvemaapelloilla metsittäminen vähentää 15 vuoden päästä kasvihuonekaasupäästöjä noin kymmenen tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa hehtaarilla verrattuna siihen, että aluetta ei metsitettäisi. Vastaavasti 45 vuoden päästä metsityksestä kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä on noin 17 tonnia hehtaaria kohti.

Metsitystukea myönnettäisiin yksityisille maanomistajille. Tuki muodostuisi kiinteästä kustannuskorvauksesta sekä hoitopalkkiosta ja perustuisi keskimääräisiin laskennallisiin kustannuksiin hehtaaria kohden.

– Suomella on käsissään kaikki vastuullisuuden valttikortit rakentaa runsaista luonnonvaroistamme ja puhtaista raaka-aineistamme globaalit kilpailuvaltit. Voimme olla kokoamme suurempi biotalouden innovaatioiden ja vastuullisten elintarvikkeiden aitta, toteaa ministeri Jari Leppä.

---

Jari Leppä (61) on keskustalainen maa- ja metsätalousministeri Pertunmaalta Etelä-Savosta. Maanviljelijä Leppä asuu kotitilalla Antinmäellä perheensä kanssa. Tilan tuotantosuunta on maidontuotanto, minkä lisäksi maatilalla harjoitetaan metsätaloutta, mökkien vuokrausta ja hevosten kasvatusta. Harrastuksia ovat mm. metsästys ja kalastus, hevoset ja hevosurheilu. Koirakiven Nuorisoseuran toiminta ja erityisesti Koirakiven kesäteatteri ovat ministerin sydäntä lähellä. Leppä on toiminut kansanedustajana vuodesta 1999 alkaen.

 

---

Lisätietoja:

”Yhteinen ruokapöytä”-foorumin määrittämä ruokaketjun tulevaisuuskuva: https://mmm.fi/-/ruokajarjestelman-yhteinen-tulevaisuuskuva-2030-vahvistettu

 

Teksti: Tiina Eklund

 

Takaisin