Kestävyyttä kehittämässä
Globaalien ja paikallisten haasteiden maailmassa vapaaehtoinen metsäsertifiointi on yksi varteenotettava työkalu kestävän kehityksen edistämiseksi. Miksi sitä tarvitaan ja mikä on sen tulevaisuus?
Kestävälle kehitykselle on kasvava tilaus ja tarve. Ilmastonmuutos, luontokato, taloudellinen epävakaus ja väestönkehitys ovat vain joitakin esimerkkejä niistä haasteista, joita ihmiskunta ja Suomi tällä hetkellä kohtaavat. Kestävyyden konsepti pitää sisällään ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden ja kestävän kehityksen edistäminen onkin jatkuvaa tasapainoilua näiden kolmen toisistaan riippuvaisen ulottuvuuden välillä. Kyse on sananmukaisesti kehityksestä, jossa erilaisia intressejä on kyettävä yhteensovittamaan kompromissien kautta.
Metsät eivät ole erillään yhteiskunnasta, etenkään täällä Suomessa, missä niillä on eurooppalaisittain poikkeuksellisen suuri taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen painoarvo. Tästä syystä myös niiden kestävään käyttöön on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota. Keinoja on monia; lainsäädäntöä, tukityökaluja sekä suojelualueita jne. ja keinovalikoiman laajuus kertoo tarpeiden moninaisuudesta.
Yksi tapa edistää kestävää metsien hoitoa ja käyttöä ovat erilaiset vapaaehtoisuuteen pohjautuvat markkinaehtoiset metsäsertifiointijärjestelmät. Sertifioinnin perusperiaatteisiin kuuluu, että alan eri toimijat kokoontuvat yhteen ja määrittävät kompromissien kautta parhaaksi katsomansa käytännöt. Tämä periaatteen pohjalta toimii myös PEFC-metsäsertifiointi, joka on edistänyt kestävää metsätaloutta vapaaehtoispohjalta vuodesta 1999. Sertifioinnin vaikuttavuus perustuu luotuihin standardeihin ja niiden noudattamiseen. PEFC-sertifiointi kattaa koko puun arvoketjun ja määrittää metsästandardissaan vaatimukset kestävälle metsien hoidolle.
Vaikka parantamisen varaa on aina, niin voidaan hyvin todeta, että Suomessa metsiä on kyetty hoitamaan kestävästi ja meillä on luotu siihen maailman mittakaavassa ensiluokkaiset edellytykset. Tästä kertoo myös metsien korkea sertifiointiaste. Suomessa vapaaehtoisen PEFC-sertifioinnin piirissä on yli 90 % talousmetsien metsäpinta-alasta, mikä kertoo siitä, että suomalaiset metsänomistajat, yrittäjät ja toimijat ovat olleet valmiita sitoutumaan vapaaehtoisten toimien toteuttamiseen kestävyyden edistämiseksi. PEFC-sertifioinnin voidaankin sanoa olevan vaikuttavuudeltaan laajimpien työkalujen joukossa, sillä muutokset standardien vaatimuksissa tarkoittavat muutoksia lähes koko maan talousmetsien käsittelyssä.
Kun asiat ovat hyvin, ne helposti otetaan itsestäänselvyytenä. Näin myös Suomessa missä metsissä töitä tekevät ammattilaiset, ja halukkuutta sekä keinoja kestävyyden edistämiselle löytyy ja kehitetään laajasti. Sertifiointi on osa tätä keinovalikoimaa. PEFC:n toiminnanjohtajan toimeen ryhdyttyäni olenkin hieman ihmetellyt kuinka joissain keskusteluissa PEFC:n positiiviset pyrkimykset ja vaikutukset onkin käännetty nurin päin. Kritiikki on toki sallittua, mutta sen, että PEFC:n piirissä toteutetaan konkreettisesti juuri niitä lisäisiä toimia, joita tiedeyhteisö suosittelee ja peräänkuuluttaa luulisi olevan hyvä asia. Etenkin kun tämä tapahtuu vapaaehtoispohjalta eikä perustu edes julkisten varojen käyttöön.
Toimintamme perustana ovat jatkuva parantaminen, avoimet prosessit ja läpinäkyvyys. Olemmekin aina toivottaneet kaikki metsäsertifioinnista kiinnostuneet ja siihen sitoutuneet tahot tervetulleiksi kehittämään standardiemme vaatimuksia. Standardit päivitetään viiden vuoden välein ja tätä lukiessasi viimeisimmän päivityksen kansainvälinen loppuraportti on valmistunut. Suurimmat muutokset uudistetussa metsien hoidon ja käytön standardissa kohdistuvat ekologisten vaatimusten muutoksiin, joiden myötä esimerkiksi suojakaistojen leveydet kasvavat, säästöpuiden määrät tullaan tuplaamaan, sekapuustoisuutta lisätään ja Suomen metsäalasta 3,5 % tulee kerralla poimintahakkuiden piiriin.
Standardin päivityksessä oli tällä kertaa mukana yli 60 organisaatiota, mikä on ennätysmäärä. Tämä kaikki kertoo siitä, että usko ja sitoutuminen vapaaehtoisiin markkinapohjaisiin mekanismeihin ja niiden kehittämiseen on edelleen vahvaa. On hyvä kuitenkin muistaa, että vaikka jokin on vapaaehtoista, ei se tarkoita, että se olisi ilmaista. Tapio Palveluilla toteutetun vaikutusten arvioinnin mukaan esimerkiksi pelkästään päivitetyn standardin toimet tulevat laskemaan metsänomistajien puukaupasta saamia vuotuisia hakkuutuloja yli 20 miljoonalla eurolla. Mittakaavaa havainnollistamaan, esimerkiksi METSO-ohjelman vuoden 2021 rahoitus, joka oli 9,3 miljoonaa euroa.
Miltä näyttää sitten metsäsertifioinnin tulevaisuus? Samoin kuin muu yhteiskunta, myös metsäsertifiointi tulee jatkamaan kehitystään ja kunhan uusi standardi on otettu käyttöön, aletaan jälleen muutaman vuoden kuluttua kääntää katseet kohti PEFC-standardien kuudetta päivityskertaa. Jatkuva parantaminen siis jatkuu. Yksi asia kuitenkin on varmaa, alussa mainitsemani haasteet eivät ole kadonneet mihinkään ja kaikkia keinoja tarvitaan. Tämän myötä konkreettisille markkinapohjaisille toimille riittää edelleen kysyntää.
Tatu Liimatainen
Pääsihteeri, PEFC Suomi – Suomen Metsäsertifiointi ry