Ruokaturva
Takana on harvinaisen kuuma ja kuiva kesä. Lämpöä on nostattanut myös viljelijöiden kohtuuton syyllistäminen ilmastokeskustelussa.
Työtä puhtaan ja turvallisen suomalaisen ruuan eteen ovat ohjanneet kulloinkin voimassa olevat lait, asetukset ja tukisäädökset niin EU- kuin kansallisella tasolla.
Tulevan CAP-kauden ehdot ohjaavat tekemistä vuodesta 2023 eteenpäin. Uudistus notkahti eteenpäin kesällä ja maatalouspolitiikan kansallista strategiasuunnitelmaa valmistellaan kuluvan vuoden aikana. Arvio Suomen CAP-suunnitelman ympäristövaikuttavuuden muutoksista valmistui elokuun lopulla ja maa- ja metsätalousministeriön teettämän arvioinnin mukaan maataloudesta peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt tulevat vähenemään CAP-suunnitelman toimenpiteiden johdosta noin 0,9 miljoonaa CO2 ekvivalenttitonnia vuodessa. Tämä on 5,5 % päästövähenemä nykytilaan verrattuna.
Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas muistutti Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa (30.8.2021), että ”ruokaturva on ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin uhka, ja maailman ravinnontuotantokyky tulee häiriintymään. Siksikin on tärkeää pitää huolta omasta ruuantuotannosta ja tuotantokykyä yllä”. Itsestäänselvyys agrologeille, mutta voi kun me kaikki tämän sisäistäisimme ja syyttelyn sijaan keskittyisimme löytämään ratkaisuja.
Perinteisin polku agrologiksi kulkee luonnonvara-alan perustutkinnon kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteiden muuttamista muun muassa siten, että maatalousalan toisen asteen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen rahoitus siirtyisi aiempaa heikompaan rahoitusryhmään. Riittävät taloudelliset resurssit laadukkaan, viimeisintä tietoa välittävän ja riittävän paljon käytännön opetusta sisältävän koulutuksen järjestämiseen tarvitaan tulevaisuudessakin. Myös osaamisella ja ammattitaidolla varmistetaan kotimaista ruokaturvaa.
Anne Laitinen, toiminnanjohtaja
Agrologien Liitto ry
anne.laitinen@luva.fi
p. 050 514 3711