Talous kasvaa, haasteita riittää

Valtion talouden kehitys on nyt myönteinen. Tälle vuodelle ennustetaan noin kolmen prosentin kasvua ja työllisyyskin paranee. Viimevuoden takaiseen nähden työttömiä on 50 000 vähemmän, mikä tarkoittaa noin 200 000 suomalaiselle parempaa toimeentuloa.

Haasteet ovat kuitenkin edelleen kovat. Syksyn työmarkkinaneuvotteluissa linjataan myös tulevaa talouskehitystä. Metsäteollisuuden nolla-tarjous oli lähinnä ala-arvoinen ja hyvin huonosti tähän tilanteeseen sopiva.

Isoin haaste tulevaisuudessa liittyy EU:n hiilinielupäätökseen ns. Lulucf-linjauksiin. Euroopan parlamentti äänesti Suomen kannan mukaisesti ympäristövaliokunnan esityksestä poiketen. Valitettavasti kaikki suomalaiset europarlamentaarikot eivät olleet kotimaan asialla, vaan heistä neljä Heidi Hautala (vihr), Merja Kyllönen (vas), Sirpa Pietikäinen (kok) ja Pirkko Ruohonen-Lerner (Ps) äänestivät vastaan ja lähtivät tietoisesti toimimaan omaa maata ja sen hyvinvointia vastaan.

Suomen metsien vuotuisesta kasvusta hakataan noin 65 prosenttia. Ruotsissa esimerkiksi 80 prosenttia. EU-ministerineuvostossa parlamentin kanta ei mennyt läpi sellaisenaan ja se on Suomelle kohtuuton, kuten ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) totesi. Maalaisjärkeen ei millään sovi, että hyvin kasvavat metsät lasketaan hiilipäästöjen lähteeksi. Onneksi hallitus on linjannut asiaa niin, että kaikissa oloissa tulevien investointien raaka-ainehuolto turvataan. Mahdolliset kustannukset jaetaan yhteisvastuullisesti. Joka tapauksessa täysin hölmö tilanne. Kemin, Kemijärven, Paltamon ja Kuopion hankkeet merkitsisivät valtavaa myönteistä kehitystä maamme taloudelle. Päätöksiä odotetaan lähiaikana.

Metsätalouden osalta myönteistä on Kemera-rahojen riittävyys, joka poikkeaa monista aikaisemmista vuosista. Valtiovarainvaliokunta haluaa siirtää tältä vuodelta käyttämättä jäävät rahat ensi vuodelle.

Maatalouden satovuosi on ollut vaikea. Korjuuolot ovat poikkeuksellisen huonot ja satoa jää korjaamatta. Hallitus päätti lisäbudjetissa käyttää mm. energiaveronpalautukseen 25 milj. euroa. Tällä tullaan vastaan kohonneiden kuivauskustannusten rahoitukseen. Ministeri Jari Leppä (kesk) sai myös läpi tukimaksatuksen aikaistamisen ja ennakoiden suurentamisen. Näillä vaikutetaan maksuvalmiuteen.

Valtiovarainministeriö leikkasi budjettiesityksessä maatalousneuvonnan ja 4H-järjestön rahoitusta edellisvuodesta. Uskon, että eduskunnasta löytyy tahtoa paikata leikkausta edellisvuosien tapaan. Nimenomaan nyt tarvitaan talousneuvontaa, tuotantoprosessien kehittämistä ja viljelijöiden jaksamiseen panostamista. Tässä mielessä Melan saama lisämiljoona meni oikeaan osoitteeseen.

Keskustelua käydään myös lomituksen uudistuksesta. Tilakohtainen lomaoikeus ei tunnu täysin oikeudenmukaiselta. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) lupasi pohtia vielä asiaa saadun palautteen pohjalta.

Iso rakenteellinen maakunta-soteuudistus etenee ja se astuisi voimaan 1.1.2020. Uudistukseen liittyvät jatkossa myös maaseutuhallinto, ympäristöterveydenhuolto ja maatalouslomitus. Maakuntahartiat ovat perusteltuja. Isojen kaupunkien irtiotto pormestari Jan Vapaavuoren johdolla tähtää vain entisestään taloudellisten voimavarojen keskittämiseen kasvukeskuksiin. Tärkeää on varmistaa, että tulevassa maakuntahallinnossa on riittävä maa- ja metsätalouden tuntemus. Se onnistuu vain, että syksyn 2018 maakuntavaaleissa on tarjolla riittävästi maaseudun asiantuntemusta. Käytännön toimijat osaavat parhaiten linjata maaseudun kannalta tärkeitä kehittämiskohteita.

Britannian EU-ero (Brexit) merkitsee suuria paineita aluekehitys- ja maatalousrahoitukseen. Niiden tehokkaaseen hyödyntämiseen on jatkossa kiinnitettävä vieläkin enemmän huomiota samoin kuin maatalouden tukien kohdentamiseen päätoimisille aktiiviviljelijöille.

 

Antti Rantakagas

LUVA – Luonnonvarat ry:n varapuheenjohtaja

Agrologien Liiton puheenjohtaja

Takaisin