Uusi loikka Suomen biotaloudelle

Elämme monella tavalla murrosaikaa Suomen uusiutuvien luonnonvarojen käytössä ja jalostuksessa. Myös maailmanlaajuisesti uusiutuvuus ja kierrätettävyys sekä resurssitehokkuus ovat koko ajan nousemassa koko maapallon pelastustekijöiksi. Tässä tilanteessa on tärkeätä, että Suomi on kärkikahinoissa mukana ottamassa oman luonnollisen paikkansa meille kaikille niin tutulla vahvan osaamisen luonnonvara-alalla.

Suomessa metsäteollisuus investoi nyt aktiivisesti tulevaisuuden biotuotteiden jalostukseen. Tästä investointien jaksosta näyttää tulevan aika pitkä, jos edes osa nyt suunnitelluista jalostuslaitoksista toteutuvat.

Tuoreimmat uutiset ovat tulleet Boreal Bioref hankkeesta Kemijärveltä. Näyttää siltä, että hanke etenee hyvin ja konkreettisella tavalla sekä rahoitus, -investointi, että puunhankinnan suunnitelmien osalta. Kaidin Kemin hankkeesta sopii jo odottaa seuraavia uutisia asioiden etenemisestä. Myös Kuopion Finnpulp hanke on edennyt kaava- ja lupahakemusasioissa. Muitakin hankkeita on vireillä. Kaikilla uusilla tulokkailla on selkeät kotisivut, joista voi hakea yksityiskohtaisempaa tietoa ja uutisia.

Kolmen suuren metsäteollisuuskonsernin investoinnit ja suunnitelmat ovat viime aikoina olleet mittavia, mutta eivät aina ylitä uutiskynnystä yhtä tehokkaasti kuin uudet tulokkaat. MetsäGroupin näyttävä Äänekosken hanke on hyvässä vauhdissa. Samoin Stora Enson Varkauden laajennustyöt ovat olleet mittavat. UPM on panostanut jo kauan uusiin valloituksiin, kuten biopolttoaineiden tuotantoon. Äskettäin tuli myös uutinen UPM:n investointisuunnitelmista uusiutuvaan energiaan Pietarsaareen.

Jo nyt alkaa kuitenkin kuulua enemmän tai vähemmän huolestuneita puheenvuoroja puun riittävyydestä tulevaisuudessa. En näkisi tässä lainkaan ongelmaa. Kaikki lopulliset investointipäätökset tehdään vuosia kestävien perusteellisten toimintaympäristön analyysien ja laskelmien ja perusteella. Tämä koskee sekä uusia tulokkaita että nykyistä metsäteollisuutta Suomessa. Puheet sektorin ”yli-investoimisesta” ovat lähinnä investointeja suunnittelevien tahojen aliarvioimista. Tämän tasoiset toimijat tietävät kyllä mitä tekevät.

Metsät ovat tänä päivänä vajaakäytössä Suomessa, joten kaikki uudet hankkeet ovat tervetulleita. Ilahduttavaa on myös, että täysin uusia toimijoita kiinnostaa Suomen metsien kasvu ja hakkuumahdollisuudet sekä puun yhä tehokkaampi hyödyntäminen.

EU:n komissiolta tuli marraskuun lopussa vihdoinkin hyviä uutisia biomassan ja metsien kestävyyden tunnustamisesta. Komission esitys luo kriteerit biomassan kestävyydelle, mutta ne eivät näytä rajoittavan biomassan käyttöä Suomessa. Komission esitys on, että biomassa on kestävää, jos maan metsänhoito on kestävää. Suomi kuuluu tietenkin tähän joukkoon. Asia, joka meille on itsestään selvyys, oli monimutkainen kysymys EU komissiolle.

Luonnonvarakeskuksessa on parhaillaan käynnissä Metsä 150 -projekti, jossa tutkitaan miten talousmetsien kasvua ja puuntuotantoa voidaan lisätä ja tehostaa kannattavasti ja kestävästi. Projekti alkoi huhtikuussa ja kestää tämän vuoden loppuun.

Metsien vuotuinen kasvu on kaksinkertaistunut runsaan 50 vuoden aikana. Jo metsien nykyiset hoitorästit kertovat kuitenkin siitä, että maailma ei pysähdy nykyiseen 104 miljoonan kuutiometrin vuosikasvuun, jos hoidamme asioita vielä paremmin tulevaisuudessa. Luonnonvarakeskuksen hankkeessa tutkitaan nimenomaan, mitkä ovat mahdollisuudet lisätä metsien kasvua jopa 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

Luke tekee tässä rohkean, ennakkoluulottoman, mutta myös odotetun avauksen! Meto peräänkuulutti jo ennen nykyistä maan metsästrategian tekoa tällaisia tavoitteita tulevaisuuden metsätaloudelle. Uskoisin, että metsäalaa kiinnostaa kovasti Luonnonvarakeskuksen 150 -hankkeen loppupäätelmä ja ehdotukset.

https://www.luke.fi/uutiset/metsien-kasvu-150-miljoonaa-kuutiometria-vuodessa-mahdollista/

Uusiutuvien luonnonvarojen jalostus liikkuu tällä hetkellä eteenpäin laajalla rintamalla,  perinteinen ”metsän ja pellon” raja näyttää hämärtyvän. Äskettäin tuli esimerkiksi uutinen siitä, että bioöljyn tuotannosta saattaa tulla mielenkiintoinen vaihtoehto perunanviljelijöille. En olisi yllättynyt, vaikka peltoviljelyn kuitutuotannosta tulisi vastaavantyyppisiä uutisia. Myös luonnontuoteala liikkuu sujuvasti metsän ja pellon rajamailla uusien innovaatioiden myötä.

Vaikkakin luonnonvara-alalla on tiukka kilpailutilanne, tarvitsemme myös alan yhteishenkeä. Kaikki riippuu meistä itsestämme ja kyvystämme nähdä meidän yhteinen etumme. Tässä alan lähellä käytäntöä olevilla asiantuntijoilla on avainrooli asioiden eteenpäin viemisessä. Suomessa on nyt kaikki pelimerkit olemassa uudelle biotalousloikalle, uusille liiketoiminta-alueille ja markkinavetoisille uusille työpaikoille.

Håkan Nystrand

Takaisin