Vuosilomasta, lomautuksesta ja työttömyysturvan muutoksesta korona-aikana
Koronan seurauksena monilla työpaikoilla tehdään lomautuksia ja siirretään vuosilomia loppukesään. Työnantajalla voi olla normaalia enemmän tarpeita järjestellä töitä ja lomajaksoja kuin normaalisti. Olemme kirjanneet tähän muutamia perusasioita, jotka on hyvä muistaa työpaikoilla. Nämä perustuvat voimassa oleviin lakeihin, työehtosopimuksissa on voitu sopia muista käytännöistä.
Vuosiloman ajankohta
Vuosilomasta 24 päivää on annettava lomakautena eli 2.5.–30.9. ja vähintään 12 päivää tulee saada pitää yhtäjaksoisesti. Vuosiloman ajankohdan määrää työnantaja kuultuaan ensin työntekijöitä. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden toiveet ja toteutettava niitä tasapuolisesti.
Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia yhteisymmärryksessä keskenään, että:
- kaksi viikkoa ylittävä loman osa voidaan pitää useammassa jaksossa
- vuosiloma voidaan pitää ennen lomakautta tai sen jälkeen
- 12 arkipäivää ylittävä loman osa voidaan pitää viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Lomaa voidaan siis yhteisellä sopimuksella siirtää esimerkiksi vuoden päähän seuraavaan kesälomaan.
- työntekijän ehdotuksesta voidaan 24 arkipäivää ylittävä loman osa pitää lyhennettynä työaikana
Työnantaja voi siirtää loman alkamista, mikäli loma ei ole vielä alkanut. Työnantajan tulee tällöin korvata työntekijälle siirron tai muutoksen aiheuttama vahinko, esim. maksetun matkan tai vastaavan varauksen perumiskulut.
Vuosiloma ja lomautus
Lomautus ei vaikuta kesäloman ajankohtaan eli mahdollinen lomautus jatkuu pidetyn vuosiloman jälkeen. Vuosiloman ajalta saa normaalin loma-ajan palkan, vaikka vuosiloma olisi lomautuksen keskellä.
Lomautuksen vaikutuksesta vuosiloman ajankohtaan voidaan kuitenkin työpaikalla sopia toisin (yhdysmiehen/luottamusmiehen ja työnantajan edustajan kesken YT:ssä).
Toistaiseksi voimassa olevan lomautuksen päättymisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään seitsemän päivää ennen töiden alkamista. Työnantaja ei voi yksipuolisesti päättää tai keskeyttää määräaikaista lomautusta, vaan työnantaja voi muuttaa lomautuksen alkamisajankohtaa perumalla lomautuksen ja antamalla uuden lomautusilmoituksen lain tai työehtosopimuksen ilmoitusaikoja noudattaen.
Lomautusta ei siis ole mahdollista yksipuolisesti keskeyttää siten, että työnantaja määräisi työntekijän töihin tilapäisesti kesken lomautuksen.
Vuosiloman kertyminen lomautuksen aikana
Vuosilomaa kertyy rajoitetusti myös lomautuksen aikana. Lomautuspäivistä otetaan huomioon työssäolopäivien veroisina päivinä enintään 30 työpäivää kerrallaan. Tämä tarkoittaa, että useiden lomautusjaksojen ollessa kysymyksessä
jokaiselta lomautusjaksolta kertyy enintään 30 työssäolopäivien veroista päivää.
Jos työntekijä on lomautettuna osa-aikaisesti, kertyy vuosiloma kaksi, kaksi ja puoli tai kolme päivää kuuden kuukauden ajalta lomautusjärjestelyjen alkamisesta.
Lomautuksen aikana voi tehdä muuta työtä
Lomautettu voi tehdä muuta työtä palkansaajana, yrittäjänä ja ammatinharjoittajana. Työ ei kuitenkaan saa olla varsinaisen työn kanssa kilpailevaa. Työntekijällä on oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi ottamansa työsuhde viiden päivän irtisanomisajalla.
Sairastuminen loman alkaessa ja aikana
Jos työntekijä on sairas ja siten työkyvytön loman alkaessa, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan.
Jos työntekijä sairastuu lomalla, hänellä on kuuden päivän eli yhden lomaviikon omavastuuaika. Tämän jälkeiset sairauspäivät loma-ajalta hän voi pyytää siirrettäväksi.
Työntekijän on pyydettävä loman siirtoa välittömästi ja esitettävä lääkärintodistus. Koronaviruksesta johtuvan viranomaisen asettaman karanteenin ajalta Kela maksaa työntekijälle tartuntatautipäivärahaa.
Työttömyyskassa ja koronatilanteen johdosta tehdyt parannukset työttömyysturvaan
Työttömyysturvaan on tehty seuraavat parannukset koronakriisin myötä määräaikaisesti:
- Ansiopäivärahan maksaminen alkaa ensimmäisestä työttömyyspäivästä ilman viiden päivän korvauksetonta omavastuuaikaa. Muutos koskee niitä henkilöitä, joiden omavastuuaika alkaa 16.3.-6.7.2020.
- Ansiopäivärahaa voi saada lyhimmillään kolmen kuukauden työskentelyn (13 kalenteriviikkoa) jälkeen. Muutos koskee niitä henkilöitä, joiden työskentelyedellytys ei muuten täyty, joiden työskentelyedellytykseen on laskettu yksi työskentelyviikko ajalta 1.3.2020 jälkeen ja joiden ansiopäivärahan ensimmäinen maksupäivä on viimeistään 5.7.2020. Työssäoloehdon puolittaminen koskee myös yrittäjien perheenjäseniä, joiden työssäoloedellytys laskee 52 viikosta 26 viikkoon.
- Ansiopäivärahan 300-500 päivän enimmäismaksuaika ei kulu lomautuksen aikana. Muutos koskee sellaisia lomautuksia, jotka ovat alkaneet 16.3.2020 tai sen jälkeen. Lomautuspäivät eivät tällöin kerry ajalla 16.3.-30.6.2020.
Yrittäjän työttömysturvaan ei tehty muutoksia ansiopäivärahan osalta. Ansiopäivärahaa voidaan jatkossakin maksaa, jos yritystoiminta on lopetettu, yritystoiminnassa työskentely on päättynyt tai yritystoiminta on sivutoimista tai lyhytkestoista. Lakimuutoksen mukaan yrittäjä voi kuitenkin saada Kelasta työmarkkinatukea silloin, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on laskenut koronan vuoksi. Rajatulo työmarkkinatuen saamiselle jokaista yrityksessä yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohden on 1 090 euroa kuukaudessa. Muutos on voimassa 16.3.-30.6.2020.
Tarkempaa infoa löytyy työttömyyskassa sivuilta: https://www.tyj.fi/usein-kysyttya-lomautuksista-ja-koronasta/
Mikäli työpaikalla tulee yllämainituista asioista epäselvyyksiä tai lomautuksia on näköpiirissä, olethan yhteydessä luottamus-/yhdysmieheesi. Heidän yhteystietonsa löydät Meton kotisivuilta >> täältä.