Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah: Luonnonvara-alan asiantuntijat tekevät äärimmäisen arvokasta työtä

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin mukaan suomalainen maa- ja metsätalous on kokonaisuudessa ollut menestystarina ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pitkälti rakennettu maan ja metsän kestävälle käytölle.

 

Sari Essayah on maaseudulta kotoisin. Uunijuusto ternimaidosta, heinänteko seipäille, perunoiden istutus ja nosto sekä marjojen mehustus ovat lapsuudesta tuttua puuhaa. Edelleen hän marjastaa, oli keväällä klapitalkoissa ja osaa käyttää raivaussahaa.

– Maa- ja metsätalouden asiat ovat aina olleet hyvin lähellä sydäntäni. Olen tehnyt niiden eteen töitä Euroopan parlamentissa ja Suomen eduskunnassa. Terveet, hyvin hoidetut pellot ja metsät luovat työtä ja hyvinvointia, sanoo ministeri Essayah.

Hän näkee, että suomalainen maaseutu, maatalous ja metsät turvaavat kansalaisten hyvinvointia ja ovat koko yhteiskunnan peruspilareita.

– Niiden tärkeys korostuu muuttuneessa turvallisuusympäristössä entisestään. Tarvitsemme jokainen ihminen joka päivä ruokaa, vettä ja uusiutuvista luonnonvaroista valmistettuja tuotteita. Maa- ja metsätaloudella on myös tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden ja puhtaan veden turvaamisessa.

 

Maatalous ja omavaraisuus

Maatalouden toimijoilla on olleet haastavat ajat kannattavuuden kanssa. Ponnistelut maatalouden kilpailukyvyn parantamiseksi ja suomalaisten tuotteiden haluttavuuden kasvattamiseksi ulkomaan- ja kotimaan markkinoilla jatkuvat.

– On koko ajan tarkasteltava kriittisesti, että kotimainen ruokamarkkina toimii niin, että hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti. Hallitusohjelmassa on kirjaukset elintarvikemarkkina-, kilpailu- ja hankintalain tarkastelusta ja muuttamisesta. Parlamentaarisen työryhmän tuottamia avauksia hyödynnetään sekä jatketaan esimerkiksi tulevaisuuden viljelijöiden polun petaamista vähemmän kivikkoiseksi, sanoo ministeri Essayah.

Hän näkee, että viimeiset vuodet ovat olleet erityisiä aikoja ja riskinsietokykyä on koeteltu poikkeuksellisen paljon.

– Markkinahintojen vaihtelua ei voi poistaa vaan kannattavan tuotannon edellytykset vaativat pitkäaikaista oikeansuuntaista kehittämistä, ja tietysti oikeaan suuntaan työntävää julkista säädöskehikkoa. Jälkimmäisen osalta muutokset tulee tehdä siten, että toimintaedellytykset säilyvät ja tästä on hallitusohjelmassa väkevä kirjaus.

Omavaraisuuden suhteen tilanne on kohtalaisen hyvä Suomessa.

– Maatalous ja ruoantuotanto Suomessa on onneksi omissa käsissä, koska Suomessa monissa tuotteissa on päämäärätietoisesti toteutettu pitkäjänteistä politiikkaa, jolla kulutuskysynnän mukaista tuotantoa on edistetty kotimaisin voimin, sanoo ministeri Essayah.

– Monissa panoksissa olemme tuonnin varassa, esimerkiksi täydennysvalkuaisen heikko tilanne on pitkäaikainen vitsaus. Pyrimme vastaamaan näihin ongelmiin määrätietoisesti ja pyrkimällä entistä kestävämpään ja kriisisietoisempaan maatalouteen. Maailmantilanne kannustaa meitä jatkamaan valitulla tiellä, sillä myös globaali ruokaturva on heikentynyt.

 

Metsätalous ja EU-haasteet

– Metsäasioiden osalta on huolehdittava, että päätösvalta niiden osalta on ja pysyy kansallisissa käsissä. Myös hallitusohjelmakirjaukset alleviivaavat sitä, sanoo ministeri.

– EU-pöydissä on kuitenkin viisasta alleviivata sitä, miten menestyksellistä harjoittamamme metsäpolitiikka on ollut huomioiden metsien kestäväkäyttö. Sinällään metsäpolitiikkaa ei ole siirretty EU:lle, mutta on ymmärrettävä, että ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikka vaikuttavat siihen.

Ministerin mukaan hallitus panostaa EU:ssa ennakkovaikuttamiseen, jotta metsänomistajien asemaa, metsä- ja sahateollisuuden puun saatavuutta ja Suomen kustannuskilpailukykyä ei heikennetä.

– EU:ssa valmisteltavan sääntelyn vaikutusten kokonaisarviointia suomalaiselle metsäsektorille on kehitettävä, ja sääntely tulee pitää minimitasolla. Suomen metsien hiilinielut eivät myöskään voi toimia kompensaatioina muille EU:n jäsenvaltioille.

Mitä haasteita siitä voi seurata, että Suomen kannan valmistelu tapahtuu niin MMM:ssä kuin YM:ssä?

– Olen vakuuttunut, että MMM:n ja YM:n välinen yhteistyö sekä virkakunnan tasolla että poliittisella tasolla tulee olemaan sujuvaa ja tavoitteet voidaan yhteensovittaa. Näin turvataan metsä- ja biotuoteteollisuuden toimintaedellytykset kuten raaka-aineen saatavuus monimuotoisuusnäkökulmia missään tapauksessa unohtamatta. Terve, uudistuva ja kasvava metsä vahvistaa hiilinieluja pitkäjänteisesti, sanoo Essayah.

– Terveet, hyvin hoidetut pellot ja metsät luovat työtä ja hyvinvointia, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Hän on tehnyt maa- ja metsätalouden asioiden eteen töitä niin Euroopan parlamentissa kuin Suomen eduskunnassa.

 

 

Hiilensidonta ja ilmastotoimet

Luonnonvara-ala on ollut julkisuuden ja EU:n silmätikkuna hiilensidonnassa, minkä maa- ja metsätalouden toimijat ovat tunteneet työssään kentällä.

– Maa- ja metsätalouden osalta ilmastonmuutos vaikuttaa toimintaympäristöön ja on taustalla oleva huolen aihe monissa asioissa. Maa- ja metsätalous ovat yhteiskuntamme peruspilareita, kuten uudessa hallitusohjelmassakin todetaan. Viljelijät ja maanomistajat tekevät arvokasta työtä. Maa- ja metsätaloussektoreiden merkitys kansallisen huoltovarmuuden turvaajana korostui entisestään ensin korona-ajan ja sen jälkeen Venäjän hyökkäyssodan seurauksena, sanoo ministeri Essayah.

Hänen mukaansa ilmastonmuutos on iso haaste koko yhteiskunnalle, ja Suomi on sitoutunut EU:n ja YK:n ilmastovelvoitteisiin sekä kansallisen ilmastolain päästövähennystavoitteisiin.

– Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monipuolisia päästövähennystoimia sekä uusia innovatiivisia ratkaisuja, kuten teknologisen hiilenpoiston laajamittaista käyttöönottoa ja vapaaehtoisuuteen perustuvien hiilensidontamarkkinoiden kehittämistä. Suomen metsien hyvä hoito ja hiilinielujen pitkäjänteinen kasvattaminen sekä kestävä maataloustuotanto ovat osa ratkaisua.

Hänen mukaansa on tärkeä muistaa, että kaikki ilmastotoimenpiteet tulee toteuttaa taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja alueellisesti kestävällä sekä oikeudenmukaisella tavalla.

– Tämä tarkoittaa, että maa- ja metsätalouden tulee säilyä kannattavana ja kilpailukykyisenä elinkeinona myös tulevaisuudessa.

Yksi konkreettinen esimerkki luonnonvarasektorin uudenlaisesta ilmastotoimesta on Hiilestä kiinni –kokonaisuus, jonka kautta maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut yli 100 maankäyttösektorin tutkimus-, innovaatio- ja kehittämishanketta vuodesta 2020 lähtien.

– Hankkeissa on kartoitettu maankäyttösektorin nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä testattu erilaisia päästövähennys- ja hiilensidontatoimenpiteitä.

– On tärkeää korostaa, että maa- ja metsätalous ovat juurikin ne sektorit, joilla ihmiskunnan suuriin haasteisiin voidaan vastata, muistuttaa ministeri Essayah.

– Kaikki maa- ja metsätalouden elinkeinojen harjoittajat ja kaikki luonnonvara-alan asiantuntijat tekevät äärimmäisen arvokasta työtä. Omalla toiminnallaan ja asiantuntemuksellaan he turvaavat suomalaisen yhteiskunnan perustoimintoja ja luovat hyvinvointia koko Suomelle ja kaikille suomalaisille. Nyt ja tulevaisuudessa.

 

Onko hallituskaudella tarkoitus tehdä maa- ja metsätaloussektorilla hallinnollisia uudistuksia. Entä kuinka ELY-keskusten tehtävät muuttuvat?

– Valtion aluehallinnolla on maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla valvonta- ja muiden toimeenpanotehtävien osalta erittäin suuri merkitys. Näiden tehtävien tarkoituksenmukainen, kustannustehokas ja vaikuttava järjestäminen on keskeinen osa tulevaa aluehallintouudistusta, sanoo ministeri Essayah.

– ELY-keskusten puitteissa järjestetyn hallinnon osalta lähtökohtana on monialainen valtion aluehallinto, joka kootaan nykyistä vahvemmille alueille Elinvoimakeskuksiin. Uudistamisessa huomioidaan käynnissä oleva TE-uudistus. Edelleen mahdollistetaan elinvoimakeskusten erikoistuminen ja keskinäinen työnjako.

Valtion aluehallinnon uudistamisen osalta valmistelu tehdään niin, että uuden mallin mukaan järjestetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa lähtökohtaisesti vuoden 2025, mutta viimeistään vuoden 2026 alusta.

– Näin varmistetaan, ettei muutosvaihe vaaranna käynnissä olevien prosessien sujuvuutta. Uudistamisessa huomioidaan valtionhallinnon tuottavuusohjelma ja toimintamenojen sopeutustarve.

 

Mitä toimia tullaan hallituskaudella tekemään metsäteollisuuden investointiympäristön parantamiseksi?

– Hallituksen tavoitteena on kilpailukykyinen, yrittäjämyönteinen Suomi, joka houkuttelee investointeja. Suomi on vuonna 2031 maailman mielenkiintoisin maa investoida ja luoda uutta. Yrittäjyyden, omistajuuden ja kasvun edellytykset ovat kunnossa, mikä tuottaa työtä, hyvinvointia ja vaurautta kansalaisille, sanoo ministeri Essayah.

– Tavoitteena on, että Suomen kilpailukyky, talouskasvu ja tuottavuus ovat kohonneet muiden Pohjoismaiden tasolle. Yritysten toimintaympäristö on vakaa, kannustava, mahdollistava ja ennustettava. Suomi on turvallinen maa, jolla on myös huoltovarmuudesta nouseva kyky vastata kriiseihin. Markkinat ovat kilpaillut ja ilmapiiri yrittäjämyönteinen.

– Tavoitteena on myös, että toimiva liikennejärjestelmä palvelee koko Suomen saavutettavuutta ja talouskasvua. Ruoantuotanto Suomessa on kannattavaa ja elintarvikevienti kaksinkertaistunut. Terveet, kasvavat metsät luovat työtä ja hyvinvointia, kertoo ministeri Essayah.

Hallitusohjelmassa on hyvin monia, maa- ja metsätalousministeriön hallinnon alalle kuuluvia, kirjauksia metsäteollisuuden investointiympäristön parantamiseksi, jotka tukevat myös Kansallinen metsästrategia 2035 (KMS 2035) visiota: Kasvavaa hyvinvointia metsistä ja metsille.

– Metsien käyttö pohjautuu aktiiviseen ja monitavoitteiseen metsänhoitoon Kansallisen metsästrategian 2035 mukaisesti. Näin turvataan metsä- ja biotuoteteollisuuden toimintaedellytykset kuten raaka-aineen saatavuus. Terve, uudistuva ja kasvava metsä vahvistaa hiilinieluja pitkäjänteisesti.

– Hyvin kasvavat metsät tuottavat uusiutuvaa raaka-ainetta, jolla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita sekä toimivat tärkeänä hiilinieluna. Huolehditaan metsien hoidosta ja kasvusta, jotta metsät toimivat jatkossakin nettonieluina. Maankäyttösektorin EU-velvoitteisiin vastaamiseksi tarvitaan vaikuttavia toimia, jotka ovat taloudellisesti järkeviä eivätkä heikennä kotimaisen metsäalan toimintaedellytyksiä.

Tavoitteena on, ettei metsien käyttöä rajoiteta, ja hallitus jatkaa maankäyttösektorin hiilinieluja vahvistavia toimia.

– Hallitus vahvistaa metsien kasvua toimenpidepaketilla ja toimeenpanee Kansallisen metsästrategian. Päivitetään metsänhoitosuosituksia tukemaan metsien ja hiilinielujen kasvua sekä parannetaan niiden soveltamista.

– Kiertoaikoja pidennetään maltillisesti ja puututaan liian voimakkaisiin harvennushakkuisiin. Metsälain valvontaa tehostetaan ja parannetaan metsän uudistumisvauhtia muun muassa metsän istutusta ja taimikon hoitoa lisäämällä. Otetaan käyttöön metsänhoitorästienhoito- ja lannoituskampanjat ja hiilirikkaiden kohteiden korvaus METSO-rahoituksen puitteissa. Vaikutusarvioidaan maankäytön muutosmaksun käyttöönotto. Kehitetään hiilensidontamarkkinaa ja lisätään peitteistä metsänkasvatusta turvemailla, luettelee ministeri.

Tavoitteena on, että Metsähallitus hyödyntää kestävät hakkuumahdollisuudet optimaalisesti, sekä sidosryhmien kanssa sovittujen hakkuumahdollisuuksien säilyttäminen nykytasolla tai maltillinen kasvattaminen.

– Kasvun lisäksi metsien terveydestä huolehditaan ja hillitään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja metsätuhovahinkoja.

Toimiva tie- ja rautatieinfrastruktuuri ovat tärkeitä puun liikkuvuuden kannalta ja suomalaisen metsäalan kilpailukyvyn kannalta.

– Niiden merkitys on korostunut puun tuonnin loputtua Venäjältä. Tämän seurauksena puun kulkuvirrat maan sisällä ovat merkittävästi muuttuneet.  Nykyisessä turvallisuusympäristössä Pohjois- ja Itä-Suomen sekä muiden alueiden erityistarpeiden huomioimisella edistetään koko Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Liikenneväylien rahoituksessa ja sen kohdentamisessa kiinnitetään huomiota maa- ja metsätalouden tarpeisiin.

– Edistetään kotimaiseen uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvan teollisuuden arvonlisän nostamista. Puun käytössä pyritään mahdollisimman korkeaan jalostusasteeseen. Puurakentamista lisätään kannustimin sekä purkamalla siihen liittyvää sääntelyä. TKI-rahoitusta kanavoidaan puurakentamiseen ja panostetaan alan koulutukseen.

– Tarkastellaan kuolinpesiä koskevaa lainsäädäntöä, kuten pakollista selvennyslainhuutoa ja muita toimia metsien käytön edistämiseksi. Metsätilarakennetta parannetaan ja metsävähennyksen tasoa arvioidaan.

Tavoitteena on edistää metsien kasvua ja terveyttä parantavia toimenpiteitä sekä vahvistaa oikea-aikaisten ja -suhtaisten harvennushakkuiden tekoa huolehtimalla myös taimikonhoito- ja ensiharvennusrästeistä. Turvemaita hyödynnetään osana metsätaloutta. Kehitetään metsätuhojen seurantaa, ennakointia ja torjuntaa. Metsäbiotalouden tiedepaneelin toiminta vakiinnutetaan.

– Toimet luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi ovat osa kestävää metsänhoitoa. Metsien suojelun on perustuttava maanomistajan vapaaehtoisuuteen. Kokonaispinta-alaan perustuvat suojelutavoitteet eivät ole tarkoituksenmukaisia, vaan luonnonsuojelu on kohdennettava suojeluarvoltaan parhaimpiin kohteisiin. Jatketaan METSO- ja Helmi-ohjelmia. Ohjelmien toimien kohdentamisen pitää perustua tiukkoihin monimuotoisuuskriteereihin ja kustannusvaikuttavuuteen. Nykyisistä kansallispuistoista ja muista retkeilyreiteistä pidetään huolta.

– Suomen sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen tuetaan vahvistamalla luonnon monimuotoisuutta muun muassa tehostamalla vieraslajien torjuntaa ja edistämällä talousmetsien aktiivista luonnonhoitoa.

– Maa- ja metsätalous ovat yhteiskuntamme peruspilareita, kuten uudessa hallitusohjelmassakin todetaan, sanoo ministeri Essayah. Hänet valittiin puolueensa presidenttiehdokkaaksi 27.8.2023.

 

Hallitusohjelma on myönteinen, mutta miten tulee käymään budjettikäsittelyssä? Mitkä ovat painopisteet hallinnonalan budjetissa, josta ei tingitä?

– Valtiontalouden heikon tilanteen vuoksi valitettavasti joudutaan tekemään hallituskauden aikana säästöjä myös maa- ja metsätalousministeriön osalta. Ne on kuitenkin pyritty kohdentamaan siten, ettei mm. ruokaa tuottavaan maatalouteen tarvitse kohdentaa leikkauksia.

– Lisärahoitusta budjetissa on suunniteltu mm. maatalouden kehittämishankkeisiin sekä myös Metso- ja Noste-ohjelmiin.

– Lisäksi hallitusohjelmassa ja tulevassa budjetissa on panostuksia, joiden vaikutus näkyy ministeriön toimialalla kuten mm. metsävähennyksen korottaminen 15 prosenttiyksiköllä, samoin infrahankkeiden ja Puhtaan energian Suomen sekä TKI-rahoituksen vahvat panostukset.

 

Miten näette turpeen käytön tulevaisuuden Suomessa?

– Hallitusohjelmassamme kasvu- ja kuiviketurpeet on määritelty strategisesti tärkeiksi raaka-aineiksi ja turpeen merkitys huoltovarmuudessa on tunnistettu. Päästökaupasta ja aiemmista poliittisista linjauksista johtuen energiaturpeen käyttö on yhä laskusuunnassa, joskin häiriöt energiapuumarkkinoilla ja huoltovarmuuteen liittyvät tarpeet saattavat ajoittain hidastaa kysynnän laskua.

Energiaturpeen keruun väheneminen vaikuttaa myös kasvu- ja kuiviketurpeiden saatavuuteen ja hintaan.

– Kasvu- ja kuiviketurpeiksi sopivat erityisesti turvesoiden vähemmän maatuneet pintakerrokset, ja energiaturpeeksi maatuneemmat kerrokset syvemmällä. Jos energiaturvetta ei nosteta, ei pelkästään pintakerrosten kerääminen ole välttämättä kannattavaa. Kuiviketurpeelle ja kasvuturpeelle on molemmille kysyntää kotimaassa kasvuturpeella suuret kasvunäkymät myös vientimarkkinoilla. Kuiviketurpeelle on kysyntää esimerkiksi broilerituotannossa ja kasvuturpeessa vihersektorilla ja metsätaimitarhoilla.

EU:n tasolla kasvuturpeen käytölle on tuonut uhkakuvia mm. taksonomia, jonka valmistelussa on väläytelty kasvuturpeen käytön kieltoa jollakin aikavälillä.

– Kasvu- ja kuiviketurpeelle etsitään korvaajia ja niitä on osittain löytynytkin, kuten mm. maa- ja metsätalousministeriön osarahoittama Biolanin uusi tehdas Eurassa. Käytetyt volyymit ovat kuitenkin niin suuria, että nopeita ratkaisuja ei ole.

 

Riista- ja kalatalouden asiantuntijat pyrkivät hoitamaan Suomen riista- ja kalakantoja. Suomen riistakeskuksen lupapäätöksistä mm. koskien suurpetoja on valitettu eikä niitä ole aina voitu siksi toimeenpanna. Onko tähän tulossa jotain muutosta? Entä miten näette metsästyksen ja kalatalouden merkityksen Suomessa jatkossa?

 

Metsästys

– Suomen Riistakeskus on vastuussa monista lupapäätöksistä, kuten suurpetoihin liittyvistä, ja on totta, että näistä päätöksistä on ajoittain valitettu. Tiedän, että Suomen riistakeskus tekee huolellista työtä. Erityisesti suurpetopolitiikka on kuitenkin haastavaa. Tämä johtuu erilaisista näkemyksistä ja intresseistä, jotka liittyvät luonnonvarojen käyttöön ja suojeluun.

– Uskon, että ajan kanssa löytyy myös hallinto-oikeuksissa tasapaino luvanhakijoiden sekä valittajien oikeusturvan välillä. Meidän on joka tapauksessa uskallettava käydä EU:n tasolla avointa keskustelua siitä, että onko sääntely kaikilta osin relevanttia, kun tiedämme miten suurpetokannat ovat vahvistuneet sitten luontodirektiivin säätämisen. Lisäksi yhteistyö eri sidosryhmien välillä voi auttaa löytämään kompromisseja, joilla voidaan säilyttää sekä riistakantojen elinvoimaisuus sekä elinvoimainen maaseutu.

Ministeri näkee, että metsästyksellä ja kalastuksella on edelleen merkittävä rooli Suomessa sekä kulttuurisesti että taloudellisesti.

– Ne tarjoavat mahdollisuuksia virkistäytymiseen, perinteiden vaalimiseen ja luonnon antimista nauttimiseen. Samalla on tärkeää varmistaa, että näitä toimintoja harjoitetaan kestävästi, jotta riista- ja kalakannat säilyvät vahvoina tuleville sukupolville.

 

Kalatalous

– Mielestäni kalataloudella on tärkeä asema osana elintarvikejärjestelmää ja huoltovarmuutta. Kala on terveellinen ja ilmastoystävällinen elintarvike, jota voidaan hyödyntää ja kasvattaa kestävästi Suomen laajoissa vesistöissä.

– Tulevaisuutta ajatellen on tärkeää huolehtia kalastuksen kestävyydestä ja kalakantojen vahvistamisesta edelleen. Näen myös, että kalastuselinkeinon tulevaisuudesta on huolehdittava siten, että siirtymistä puhtaaseen energiaan tuetaan ja että merituulipuistojen perustamisessa otetaan huomioon kalastuksen ja kalakantojen tarpeet.

– Kalankasvatuksessa on hyödyntämätöntä potentiaalia merkittävälle ja kestävälle kasvulle. Vesiviljelijöiden kannalta on tärkeää keventää luvitusta ja sääntelyä, jota koskeva hallitusohjelman kirjaus on syytä toimenpanna mahdollisimman pian.

– EU:n yhteisen kalastuspolitiikan osalta on mielestäni pyrittävä siihen, että päätökset olisivat mahdollisimman hyvin perusteltuja ja oikeasuhteisia. Esimerkiksi kalastuksen uudet valvontavelvoitteet harmittavat, koska Suomen kalastuksessa ne ovat monelta osin ylimitoitettuja.

 

Henkilökuva Sari Essayah (Suomen Kristillisdemokraatit)

• maa- ja metsätalousministeri 17.6.2023 –
• syntyi 21.02.1967 Haukivuorella Etelä-Savossa, varttui Lapinlahdella Pohjois-Savossa
• ylioppilas Lapinlahden lukiosta 1986, kauppatieteiden maisteri Vaasan yliopistosta 1995
• kansanedustajaksi (KD) 2003, Euroopan parlamenttiin 2009
• uudelleen eduskuntaan ja kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi 2015
• Kansainvälisen olympiakomitean jäsen 2016 –
• kilpakävelyn maailmanmestari 1993 ja EM-kultaa 1994
• perheeseen kuuluvat puoliso, diakoniatyöntekijä Roope Knapp ja kaksi aikuista tytärtä

 

Maa- ja metsätalouteen liittyvät keskeiset lakikokonaisuudet, jotka tullaan uudistamaan tällä hallituskaudella

Lainsäädäntösuunnitelma valmistui 15.8.2023. Tutustu ajantasaiseen lainsäädäntösuunnitelmaan maa- ja metsäministeriön sivulla tästä.

 

 

Teksti: Tiina Eklund                   Kuvat: Pekka Väisänen/MMM

 

Takaisin